Metsuri motokuskille:
Pellonlaitapetäjät tai tienvarsipuut ovat taimesta lähtien saaneet valoa joka puolelta. On niihin haitta-aineitakin kertynyt vaikka ei olisi tarvinnutkaan. Laatu niissä on mitä on.

Sopiva varjostus olisi laatumännyn kasvatuksen kannalta eduksi, mutta haitta-aineita ei niin paljon kaikkiin taimiin kehity. Laatua ajatellen ylitiheänä pidetty männyntaimikkokin voi vielä 5-6 metrisenä mennä pilalle, koska sivuoksiin ja runkojen kuoreen ei haitta-aineita ole pystynyt valon puutteessa muodostumaan.

Runsas hirvikanta ja laatumännyn kasvatus eivät mielestäni millään menetelmällä ole yhteensovitettavissa. Töitä saa tehdä monta kertaa, mutta lopputulos 15-20 vuoden kuluttua hirvien hampaissa voi olla enemmän tai vähemmän runkovikainen metsän alku.

6 m3:lle:
Kyllä hirvi kuorii varjossa aiemmin kasvaneet männyn silotyvet vielä 7 metrisenäkin. Havuihin kun ei enemmälti enää yllä.

Varjossa kasvaa väärärunkoisia koivuja ja mäntyjä. Suoraa tulee tasarakenteisesta metsästä, jossa puut saa vapaasti kasvaa. Oksat hoituu ennenkaikkea taimivaiheessa sopivalla tiheydellä. Myöhemmin on enää turha tiheydellä oksia kurittaa.

Koivun parhaat valiotyvet löytyvät sekametsistä ja eipä niissä edes pienet mutkat taida pahemmin haitata. Ja mäntykin kasvaa kyllä ahdistettuna suorassa jos varhaisperkaus on hoidettu. Gla alkaa pikkuhiljaa seota omiin väittämiinsä. Tosin onko mielipidepalstalla tietenkään sekään pahasta.

Voihan koivun ja männyn varjossa kasvamista noinkin kuvata, vaikka asia tietysti riippuu valoisuuden määrästä. Eihän kuusikaan varjossa mihinkään kasva. Skaala on siis laaja.

Minun käsitykseeni laatutyvestä ei mahdu pienet mutkat. Luulen, että ostajat ovat samaa mieltä. Tässä ehkä syy, miksi mielipide Jessen kanssa menee noin paljon ristiin.

Sekametsässä puita voi ja kannattaa kasvattaa monestakin syystä. Käytännössä mänty on tietyissä tilanteissa poikkeus, mutta sehän vahvistaa säännön.

Edellä mainitsin tasarakenteisesta metsästä, joka määrittelee puustoa eri kriteerillä kuin sekametsä.