Ei ne hirvet aivan tyydy pelkkään lehtipuuhun. Kun ne ovat joskus sattumoisin päässeet h-haavikkooni pahiten siipeensä sai allakasvaneet männyt.

Kuusmottinen vei sanat suustani.
Näissä keskusteluissa joutuu joskus sovittamaan omat kirjoituksensa vastapelurin tasolle.
Ei tässä mistään muusta ole kysymys.
Tasa-arvoisia ihmisiähän täällä ollaan, vaikka se ei aivan kaikille tunnu niin selvää olevankaan.

Päällepäin hyvinkin laihalta näyttävä hirvinaaras pystyy synnyttämään kasksosvasat. Näin tapahtui tarhaolosuhteissa Keski-Suomessa. Tarhan omistajat eivät voineet uskoa, että 3 vuotias naaras kantoi kahta vasaa sisällään. Nyt ne kirmailevat virkeänä emonsa seurassa.

Hirvinaaraiden laiha olemus ei suinkaan johdu ravinnon puutteesta , vaan siitä , että niiden on oltava hyvässä ”timmissä” pystyäkseen pakenemaan vihollistaan. ”Rullukkamahat” ovat armotta petojen saaliina.

Hirvisonnien pieni määrä suhteessa naaraisiin on ainoa syy vasojen pienuuteen.Pienet vasat syntyvät normaalia myöhemmin jälkikiiman tuloksena. Toiset jopa niin myöhään , että eivät selviydy seuraavan talven yli.

…niin , kuinkahan monta kertaa onkaan todettu , että juuri varjossa kasvavat männyn taimet kelpaavat hirville parhaiten. Väkevä syömiseltä suojaava haitta-aine kehittyy vain valossa . Valoa tarvitaan myös kasvun edellytyksenä olevan oksiston kehittymiseen. Miksi siis jotkut antavat vesakon pilata erityisesti valoa vaativat taimet ?

Oletko Jees-mies alkanut ryypätä? Juttusi ovat olleet viimepäivinä ihan omituisia.

Ei ”suorittava portaan” tarinoihin ole paljoa uskomista. Hänen mielestään nälkiintyneet ja huojahtelevat hirvilehmät kevättalvella olisivat hyvässä ”trimmissä” petoja vastaan. Kyllä hyvässä lihassa olevat hirvet voimakkaampina selviintyisivät hengissä paremmin, mutta Suomen talvi on yleensä paksuluminen ja ankara, jolloin ravinto on minimitekijä myös hirvialkion kehitykselle. Astumisajankohdat ovat selittelyä ja huu-haata.

Vain haitta-aineiden paremmasta muodostumisesta auringon valossa olen samaa mieltä, mutta männyn laatu menetetään haitta-aineiden kasvatuksella. Harva taimien kasvatusasento lisää taimiasteella oksan kasvua sekä runkojen paksuuskehitystä.

Taimikon tiheänä pitäminen yli 5 metrin pituuteen vähentää varjostuksellaan haitta-aineiden kehittymistä myös rungoilla, joten silloin runkojen hirvivauriot lisääntyvät.

Vaikka suorittava porras kuinka yrittäisi perustella tiheän hirvikannan ja metsänhoidon yhteensovittamisen mahdollisuutta, on siihen vain yksi onnistumisen tie: Hirvitalouden on sopeutettava metsänhoidon vaatimuksiin. Ei päinvastoin. Tiheillä hirvikannoilla ja metsänhoito-ohjeiden muuttamisella hirvien kulutusta huomioiden ei päästä hyvään lopputulokseen. Meille tärkeä puuntuotanto kärsii liikaa