Keskustelut Metsänomistus Holmström

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
  • Holmström

    Kuinka tärkeitä Holmströmin opit olisivatkaan metsäsektorilla, jossa talouden ymmärtäminen ottaa vasta ensiaskeleitaan ja puukauppasopimukset ovat mitä ovat. Kuinka tärkeitä oikealla tavalla toimivat sopimukset olisivatkaan. Puukauppasopimukset ongelmineen on tästä malliesimerkki.

  • A.Jalkanen

    Palkinnon saajaa suitsutetaan laajasti ja ilmeisesti aiheesta. Tieteen soveltamista päätöksenteon apuna kannattaisi tehostaa laajemminkin, ei vain taloustieteessä! Tapaus ”räjähtävät lepakot” on selkeä esimerkki väärinymmärryksestä mutta muitakin löytyy, tahattomia ja ilmeisesti myöskin tahallisia.

    Timppa

    Päin vastoin. Puukauppasopimus on malliesimerkki hyvin toimivasta sopimusjärjestelmästä, jossa pienillä kuluilla saadaan aikaan suuri tuotantopanos, mistä hyötyvät kaikki.

    jees h-valta

    Saattaapi olla jopa niin että Holmströmin viitoittamaa mennäänkin jo metsäteollisuuden sopimuksissa. Onhan hänen metodejaan jo vuosikausia sovellettu ja luulisin nimenomaan näin kansainvälisen alan kuin metsäteollisuus on jo ottaneen opit vastaan. Onhan meillä muutenkin hyvä sopimusyhteiskunta ja siitä vielä harvinainen että meillä pyritään niitä oikeasti noudattamaankin. Jopa etuamme vastaan.

    Timppa

    Taidetaan näitä Holmströmin oppeja soveltaa aika joustavasti. Tai onko niistä sittenkään hyötyä? Hänhän kehitti myös palkitsemisteorioita.

    Holmströmhän oli Nokian hallituksessa siihen aikaan, kun johtajille luotiin mahtavat kannustinjärjestelmät. Nämä järjestelmät taisivat olla pääsyy Nokian syöksykierteeseen, mistä sitten Siilasmaa taidon, hyvän onnen ja pelisilmän avulla sai yhtiön kuiville. Siilasmaa tuskin ajatteli mitään kannustimia vaan oli aidosti hoitamassa hänelle kuuluvaa tehtävää.

    Kaameaa, kun huippupalkkaa nauttivat johtajat ajattelevat kannustimia sen sijaan, että keskittyisivät yksinomaan johtamaan firmaansa ja suunnittelemaan sen tulevaisuutta. Taitaa olla tosi harvassa tapaukset, joissa kannustimista olisi pitkässä juoksussa firmalle hyötyä. Mutta kyse on vähän kuin kilpavarustelusta. Aina pitää naapuria nokittaa. Ja siis meidänm firman johtajille paremmat edut.

    Timppa

    Olin aikoinaan rakennusliikkeessä, jossa työmaajohdolla ja työmaan tulokseen välittömästi vaikuttavalla keskuskonttorin väellä työmaakohtainen kannustinjärjestelmä. Jos työmaa tulos oli tavoitteiden mukainen, niin kaikki saivat tulospalkkion, joka sitten saattoi tuplaantua, jos työmaa meni erittäin hyvin. Tämähän oli kivaa, mutta ongelmat alkoivat, jos työmaan tulos putosi niin, että palkkioita ei ollutkaan tiedossa. Porukka työmaalla menetti intonsa, minkä vuoksi tappio sillä työmaalla kasvoi joskus paljon suuremmaksi kuin hyvällä innokkaalla hoidolla olisi ollut.

    Toinen esimerkki. Olin myöhemmin Polar-rakennusosakeyhtiön palveluksessa. Meillä oli henkilöstölle joku kannustinjärjestelmä ja tietysti johtajille vielä parempi. Firma meni huonosti huonon johdon takia. Oli toinenkin huonosti johdettu ja huonosti menestyvä firma nimeltään STS-Pankki. Johtajat keksivät oivan tuuman parantaa firmojensa tuloksia. Polar möi kiinteistöjä ylihintaan STS-Pankilta, joka taas puolestaan möi joitain muita kiinteistöjä ylihintaan Polarille. ”Kauppavoitot” siis paransivat firmojen tuloksia. Valtio ainakin hyötyi varainsiirtoveroissa. Mekin saatiin bonuksia. Sikäli onnekkaasti, että ne vaikuttivat jonkin verran eläkkeeseeni. Molemmat firmat ovat jo aikaa sitten hävinneet.

    A.Jalkanen

    Esimerkki hyvin toimivasta kannustinjärjestelmästä on asiakaspalaute. Voit pisteyttää käyttämäsi tuotteen/palvelun ja palaute näkyy netissä.

    MJO

    Timppa: Holmströmhän oli Nokian hallituksessa siihen aikaan, kun johtajille luotiin mahtavat kannustinjärjestelmät. Nämä järjestelmät taisivat olla pääsyy Nokian syöksykierteeseen, mistä sitten Siilasmaa taidon, hyvän onnen ja pelisilmän avulla sai yhtiön kuiville. Siilasmaa tuskin ajatteli mitään kannustimia vaan oli aidosti hoitamassa hänelle kuuluvaa tehtävää.

    Kyllä Nokian vanhanaikaiset puhelimet ja jääräpäinen pysyminen Symbiassa ja sittemmin siirtyminen Microsoftin kelkkaan oli syy syöksykierteeseen. Täysin kyvytön johto oli yksi pääsyy, muttei heidän palkkionsa tehneet heistä kyvyttömiä vaan tyhmyys.

    Kyllä Googlen johto sai vähintään samat kannustimet, mutta tulos oli ihan toinen.

    Gla

    Voitko Reima kertoa, mitä Holmstömin opit ovat ja miten metsänomistaja voi niitä metsätaloudessa hyödyntää?

    Reima Ranta

    Sopimus ja sen seuraukset – onpa mielenkiintoinen aihe. Eipä ole tullut ajatelleeksi, kuinka monitahoinen kysymys se onkaan. Kuinka tärkeän kysymyksen palkinnon aihe nostaakaan keskusteluun. Todella hienoa – ja vielä suomalainen!

    Työntekijä tekee kannaltaan hyvän työehtosopimuksen. Sopimus on työnantajalle kuitenkin liian kallis ja sen seurauksena yritys menee nurin ja työt loppuvat. Lopputuloksena kaikki hävisivät. Hyvän sopimuksen seurauksena sitä vastoin kaikki olisivat voittaneet. Hyvä sopimus olisi ollut kannustin kaikille.

    Timpan erinomaisiksi mainostamissa puukauppasopimuksissa metsänomistaja ostaa työsuorituksen. Millään tavalla hän ei voi vaikuttaa työsuorituksen tekijän valintaan. Työn suorittaja puolestaan saa paremman palkan metsänomistajan näkökulmasta huonosta työsuorituksesta kuin hyvästä työsuorituksesta. Entä koko sata vuotta kestävän puuntuottamisen taloudellisesta näkökulmasta?

    Reima Ranta

    En Gla tunne Holmströmin oppeja, mutta jo aihe herätti vahvasti ainakin minut.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)