Kuinka paljon kannattaisi maksaa hehtaari taimikon hoidosta max?
Kemeratukea sais. Vaikea kohde. Luontaisesti kasvanutta havupuuta joka peittynyt lehtipuiden alle. Kohde P-Savossa.
Lainaus: #”On se nyt kumma jos ei siihen moton kouraan käy enää mikään muu laji kuin kuusi tai mänty!”#
Jos sillä samamalla kouralla pitäisi karsiakin , tulee huokoisesta tai liian ohuesta puusta silppua .Nopeasti kasvanut mäntykin pyrkii murenemaan käsittelyssä .
Terät on pidettävä terävinä , jotta havupuiden karsinta onnistuu mahdollisimman hyvin . Koivun karsiutuminenkin vaatii pystyvät terät . Tämä tarkoittaa esim. lepän kohdalla sitä , että käsiteltävä runko leikkautuu helposti poikki pienenkin epämuodostuman kohdalta . Liian ohuen rungon taipuminen aiheuttaa
myös silpoutumista .
Raivauksessa on pyrittävä jättämään vain teknisesti parhaat rungot pystyyn , jonka jälkeen metsää kasvatetaan niin kauan , että rungot ovat riittävän järeitä kestämään koneellinen puunkorjuu . Kun runkojen keskitilavuus lähentelee 100 litraa poistettavien runkojen osalta , ei” kestävyysvajetta” esiinny .
Sehän nyt on aivan selvä, että järeys on oltava kunnossa. Minä en ainakaan kommentillani tarkoittanut keppiviidakon kasvatusta ja hakkuta. Päinvastoin, leppä koivun kanssa luontaisista raivattuina kasvaa jo aivan järeään energiakokoon 25 vuodessa OMT:llä.
Täytynee todeta että täällä lännenpänä taitaa sittenkin olla motomiesten ammattitaito korkeammalla tasolla kuin keskisessä Suomessa. Tätähän se Jees on yrittänyt jo mainostaa.
Tähän päätelmään tulin kun luin että leppä on ongelmallista motolle. Ensiharvennettiin tässä muinoin peltomännikköä energiapuuksi, siellä oli puron rannassa jätetty leppää taimikonhoidossa sekapuuksi, paremman puutteessa. Ei mitään ongelmaa motolla. Hies koivun latvassa sitä silppua usein tulee, mutta kyllä siellä sitä kiharaakin on yleensä.
Niin, koska kyseessä on lähes 10 hehtaarin alue. Saattais olla järkevää teettää pari kuvoita ja katsoa paljon se maksaa. Jos hehtaarihinta lähentelee 1000e,(Voiko?) niin sit täytyy harkita, että antaa kasvaa umpeen ja toivoa, että energiapuutuet tulevaisuudessa saa tän jotenkin kannattavaksi. Joka tapauksessa en ole itse saamassa hakkuutuloja näistä, mutta hoidettua metsää olisi kiva katsella eläessä.
Lähetetty: 14.11.2014
Lähettäjä: joopeli
##########
onko sitten tarpeeksi puuta luontaisesti kuviolla jotta siitä saisi vielä metsän aikaan ja minkä ikäinen tuo taimikko on?
eli tuleeko helpommaksi vaihtoehdoksi vetästä jossain vaiheessa kaikki nurin ja aloittaa metsän teko alusta? Riukuuntuneen metsän raivauksen jälkeen on tykkylumituhoja noilla korkeuksilla odotettavissa riittämiin talvesta riippuen…
onko sitten tarpeeksi puuta luontaisesti kuviolla jotta siitä saisi vielä metsän aikaan ja minkä ikäinen tuo taimikko on?
googlaa hakusanoilla
harventamaton hieskoivutiheikkö
ja löydät Metlan tutkimuksen aiheesta http://www.metla.fi/tapahtumat/2012 /bio-loppuseminaari/pdf/BIO_19-4-20 12_05-Niemisto.pdf
eli tuleeko helpommaksi vaihtoehdoksi vetästä jossain vaiheessa kaikki nurin ja aloittaa metsän teko alusta? Riukuuntuneen metsän raivauksen jälkeen on tykkylumituhoja noilla korkeuksilla odotettavissa riittämiin talvesta riippuen…
Kyllä tosta metsän vielä saa aikaan. Pari vuotta tässä nyt ihmetellään-mitä pitäis tehdä. Kiinnostais teettää ulkopuolisella ammattilaisella ja katsoa miltä näyttää ja mitä maksaa. Kai siinä muutama Thaimaan-loma menee, mut se on vaan elämää.
Rehevällä kasvupaikalla kannattanee usein harventaa lehtipuutiheikkö; siihen saa ilmaiseksi luontaisen kuusentaimikon alle. Joskus voi olla kannattavaa hyödyntää myös lehtipuutiheikön itseharvenemista: allejääneet kuolevat pois ja jäljellejääneet järeytyvät, ilmaiseksi. Lopuksi kaikki energiaksi.
Luin Laukaa-Konnevesi -lehdestä Äänekosken investointisuunnitelman esittelytilaisuudessa kerrotun, että jos Äänekosken investointi toteutuu suunnitellusti, puun käytön LISÄYS olisi luokkaa neljä miljoonaa kuutiometriä vuodessa. ”Kaikki kasvava puu tulee käyttöön.”
Toivottavasti energia- ja kuitupuolen kesken syntyy jonkinlainen konsensus; puuta riittää varmasti molempiin tarkoituksiin, ja energian kotimaisuusastetta pitää lisätä! Teollisuudenkin etu kai olisi, jos tulevaisuudessa tehdään mahdollisimman paljon myös energiahakkuita, koska sitten kuitupuuta korjataan keskimäärin järeämmistä kohteista, mikä tulee halvemmaksi. Taimikonhoidoista pitää vain muistaa huolehtia, muuten mitkään seuraavat hakkuut eivät kovin hyvin kannata!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.