Jos on paljon puita niin käy niinku porkkanapenkissä, porkkanat on pieniä mutta ei se kokonaiskasvu ole pieni, yksittäisen porkkanan kasvu on keskimäärin pieni.   Mutta eihän sillä tiheydellä pitäisi olla kummostakaan vaikutusta hiilen sitomiseen vai onko?  Mitä enemmän neulassii tahi lehtii sitä enemäänhänn se sittoo.  Pyökki on semmonen kasvi jos se vallan saa rauhassa kasvaa metsikkönä niin ei siellä tihheen pyökki metsän pyökin juurella meinaa pystyä näkemähän mithään, pimmempää ku suomessa yöllä puitten juurella, se se on ahne auringonvalolle ei laske auringonvaloa kuntan iloksi, varmaan moni on sen omakohtasesti kokenut.  Millanen metsä se oikeen tihhee isoksi kasvanut pyökki metsä mahtaa ollakkaan?  hävviikö suomalainen metsä siinäkin asiassa…?

Tomperi kommentoi geneettistä vaihtelua. Viittaat ilmeisesti kloonimetsiköihin joita on tutkittu Punkaharjulla. Eihän puunkaan geenit tietenkään säily tismalleen samoina koko sen eliniän, koska solujen jakautuessa voi tulla mutaatioita, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin. Osa geeneistä voisi periaatteessa aiheuttaa nopeaa kasvua vain nuoruusvaiheessa, mutta minulla ei ole tietoa tällaisista.

Metsikön kokonaistuotos on yleensä suurin harventamattomassa metsikössä mutta kokonaistuotto euroina on suurin harvennetussa metsikössä. Olisi saattanut olla myös Erikssonin kaksosilla Ruotsissa, ken tietää?

Mikä osuus on uutta? Nykyään tiedetään että identtisten ihmiskaksostenkaan perimä ei ole täsmälleen sama edes heidän syntymänsä hetkellä saati sitten myöhemmin.

Simuloinnissa ei ole ymmärtääkseni metsätuhoja mukana. Tuhojen huomiointi ei ehkä muuttaisi isoa kuvaa, koska kaikissa metsänkasvatusmenetelmissä on tuhoja, yleisimmät tuhot vain eroavat eri menetelmissä.

Ei ole näin.   Konneveden ja monet muut esimerkit kertovat, että yläharvennettu metsä on alttiimpi tuhoille.  Kyse on yksinkertaisesta biologisesta faktasta.   Alikasvuspuu pyrkii saamaan latvuksensa muiden  tasolle.  Siksi se kasvattaa runkoaan ohuempana ja juuristot heikompina kuin ne kilpailijat.  Kun isompien puiden tuki häipyy, puut kaatuvat.  Jos olisi tuuletonta yläharvennuksen jälkeen vaikkapa 10 vuotta, niin silloin ne alikasvuskuuset säästyisivät.

Pahoittelen että selitin huonosti Tomperi. Tarkoitin että kaikille eliöille tulee niiden elinaikana mutaatioita. Periytyvyys riippuu sitten siitä, tapahtuuko mutaatio sukusoluissa vai muissa soluissa. Puiden kohdalla kasvupaikan ominaisuudet vaikuttavat myös paljon yksilöiden kasvuun ja niillä on vielä muistaakseni niin että kasvuun vaikuttaa useampi kuin yksi geeni, joten suurin osa perimän muutoksista ei näy mitenkään ulospäin.

Ja sitten ne tuhot. Tuhoista osa ilmenee missä tahansa metsänkasvatusmallissa, esimerkiksi juurikääpä tai tuulituho. Osa ilmenee lähinnä vain jaksollisessa, kuten hirvituho tai tasaikäisen kuusikon kirjanpainajatuho. Riskejä voi yrittää hallita niinkin että tekee monenlaista metsänkäsittelyä, jolloin mahdollinen kohdalle osuva tuho vaikuttaa vain osaan metsästä. Tuhon vaikutus riippuu siitäkin kuinka paljon rahaa oli sitoutuneena metsään. Tämä määrä on yleensä jatkuvapeitteisessä metsässä pienempi koska kuluja ja puustopääomaa on vähemmän sitoutuneena.