Timppa, voit kokeilla uudelleen – nyt siellä taitaa tulla näkyviin kommentit heti vaikka siinä lukee että ”odottaa hyväksyntää”

Mitenkähän tuhot näkyvät yläharvennetussa metsässä tuossa simuloinnissa?  Kommenttiani ei julkaistu, koska viittasin Metsälehdessä julkistettuihin sekä Konneveden että Joutsan tuhometsiin.

Taisi minunkin viestini näkyä vähän aikaa, mutta sitten hävisi ja sain tuon palautteen.

Hesarissa onneksi kuitenkin kommentit säilyvät, siellä ei ole niin tiukka moderointi kuin Arvometsän blogissa.

Simuloinnissa ei ole ymmärtääkseni metsätuhoja mukana. Tuhojen huomiointi ei ehkä muuttaisi isoa kuvaa, koska kaikissa metsänkasvatusmenetelmissä on tuhoja, yleisimmät tuhot vain eroavat eri menetelmissä.

En tiedä miten realistisesti eri menetelmät on kuvattu malleissa jotka olivat simuloinnin pohjalla – olivatko esimerkiksi metsän uudistumisen vaikeudet ja metsän kasvu oikeansuuntaisesti kuvatut. Annika Kangas on sanonut, että kasvun ennusteet menevät poikkeuksetta pieleen, joten mitään eksaktia tiedettä ennustaminen ja simulointi ei ole. Luotan enemmän eri menetelmin hoidetuista metsistä tehtyihin kasvun ja hiilivarastojen mittauksiin – niitä tarvitaan lisää ennen lopullisia tuomioita.

Mitä ne systemaattiset tutkimukset lienee joihin pitäisi perehtyä jotta saisi parempaa tietoa kuin metsäalan lehdistä ?  Kun tutkimuksiakin on niin monenlaisia . Sitten on usein vielä  vastakkaisia, toisiaan kumoavia tutkimuksia .    Joku jossain jopa väittää että jalostetut hyvin kasvavat taimikot lopettaa hyvän kasvunsa, kun ehtivät kasvatusmetsän ikään.

Täytyy sanoa, A.Jalkanen,  että tuosta viimeisimmästä kommentista olen eri mieltä.  Harmi kun  on niin paljon lunta ja auraamattomat tiet että voin todellakin tuon viimeisimmän heittonne todistaa vääräksi valokuvin.  Tosin minulla ei ole mitään käsitystä kuinka isoista aloista on kyse mutta useista hehtaareista. Toisaalta on kyllä niinkin että se on myös totta että geenit ovat metsikössä samat  ja samanlaiset koko puuston iän, ne metsiköt jouduttiinn jo ajat sitten tuhoamaan hvittämään aikanaan Punkaharjulla jo ajat sitten joissa näin oli. Sellaisia metsiä metsiä joissa geenien vaihtelua ei esiinny ei ainakaan virallisesti pitäisi olla enää missään päin Suomea, ja jos on, ovat todella harvinaisia.

Jos kasvatusmetsissä heikkenee  puiden kasvu, niin yleensä kyseessä on liika tiheys tai ravinnepuutos/ravinnehäiriö.