› Keskustelut › Metsänhoito › Hoidettu metsä varastoi enemmän hiiltä kuin luonnonmetsä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 76)
1 2 3 … 6 7 8

  • Hoidettu metsä varastoi enemmän hiiltä kuin luonnonmetsä.

    Lähetetty: 8.2.2022, 14:33

    Aamupäivällä kuulin radio suomesta ylläolevan uutisen.Mielenkiinnosta tarkistin löytyykö tosiaan Ylen netistä.Näkyy hävinneen jos lienee ollutkaan,joku työtapaturma lienee sattunut kun on päässyt lähetykseen.Sinänsä asian pitäisi Metsälehden keskustelupalstan lukijoille olla jo selvä mutta hyvä olisi kertoa myös laajemmin kansalaisille.

    Tutkimus: Hoidettu metsä varastoi enemmän hiiltä – Metsälehti (metsalehti.fi)

    Tekijä
    Rane
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 8.2.2022, 20:29

    Luonnonmetsä on tietenkin hyvä hiilivarasto jos se säästyy tuhoilta pitkään, etenkin sen maaperä. Tuomo Wallenius tutki luonnonmetsiä Venäjällä ja totesi että kuusivaltaisten metsien paloherkkyys ja palojen toistuvuus olivat ennen luultua vähäisemmät. Aiemmin oli tutkittu lähinnä mäntyvaltaisia metsiä, joissa palojen merkit on helpompi nähdä, ja päädytty tiheisiin metsäpalojen toistuvuuksiin.

    Tämä havainto tuki ruotsalaisten laatimaa ASIO-mallia, jossa metsät jaettiin erilaisiin alueisiin sen mukaan miten usein niitä kohtasi iso metsää uudistava häiriö. Muistankohan ulkoa ne termit: Aldrig / Sällan / Ibland / Ofta. Eli häiriö tapahtuu alueella: Ei koskaan / Harvoin / Joskus / Usein.

    Tämä siis Fennoskandian mereisessä ilmastossa. Mantereinen ilmasto on kesäisin niin kuuma että metsäpaloja syntyy helpommin, esimerkiksi Siperiassa tai Kanadan sisäosissa havupuuvaltaisissa metsissä.

    Hyönteistuho ja tuuli ovat myös metsää uudistavia tuhoja, mutta niiden ajallisen ja paikallisen esiintymisen ennustaminen taitaa olla vielä hankalampaa kuin metsäpalojen. Näitä molempia on saatu kokea viime vuosina Etelä-Ruotsissa vanhoissa kuusikoissa, joten ei talousmetsäkään ole näiltä turvassa.

    Gla 8.2.2022, 21:36

    Tänään klo 9:00 Luke kertoi hakkuuenätyksistä tukin osalta ja ennätystä hipovasta kokonaismäärästä. Se kelpasi ainakin Ylen radiouutisiin.

    Luontoväki on varmaan tyytyväistä, kun tukissa jalostusaste on korkea ja tuotteen elinkaari pitkä.

    Scientist 8.2.2022, 21:54

    Tutkimuksessahan oli arvioitu, että Venäjällä palaa vuosittain 0.5% metsäalasta ja Ruotsissa 0.1%. Melko suuri ero. Palot myös helpommin sammutettavissa Skandinaviassa.

    Visakallo 9.2.2022, 06:45

    Brasiliassa metsälasta palaa vuosittain pienempi osuus kuin Venäjällä, ja vielä sillä erotuksella, että Brasiliassa maapohja otetaan ruoatuotantoon. Venäjällä metsien vain annetaan palaa. Jostain syystä ympäristöliikkeiden maailmantuska kohdistuu kuitenkin lähes pelkästään vain Brasiliaan.

    A.Jalkanen 9.2.2022, 08:00

    HS:ssa uutisoidaan tutkimus jossa osoitetaan karjataloudesta luopumisen suuret mahdollisuudet: laajoja alueita vapautuisi metsitettäviksi. Jutussa sanotaan että metsien pitäisi antaa olla hiilivarastoina. Riippuu kasvillisuusvyöhykkeestä onko ”haravoinnista” haittaa vai hyötyä. Kuten tiedämme, metsä voi olla epävarma hiilivarasto jos sitä ei hoideta.

    http://www.hs.fi/tiede/art-2000008586498.html

    Visakallo 9.2.2022, 08:06

    Missä se lihan korvaava kasvisruoka sitten kasvatettaisiin?

    A.Jalkanen 9.2.2022, 08:14

    Ei parhaita peltoja tietenkään kannata laittaa metsäksi vaan tuotetaan niillä suoraan ihmisravintoa. Metsiksi muuttuisivat ainakin aluksi heikkotuottoisemmat eli nykyiset laitumet. Todenäköisesti hiilen sidonta olisi niillä tuottoisempi pisnes kuin ruohon tuotanto. Lisäksi kasvihuoneet. Pitemmälle katsottaessa vaihtoehdoksi tulee laboratoriossa tuotettu keinoruoka.

    Tämä koskee vähemmän Suomea kun meillä ei ole kovin paljon peltomaata pelkästään laidunkäytössä ja metsän osuus on jo valmiiiksi hyvin suuri. Myös kasvillisuusvyöhyke voi asettaa rajoituksia: osa laitumina nyt olevista maista on luonnostaankin kuivaa eli puutonta aroa.

    Puuki 9.2.2022, 08:54

    Lehmien aiheuttamia metaanipäästöjä voidaan vähentää huomattavasti esim. niiden ruokintaa muuttamalla, jokin lisäravinne tms. oli joka vähentää ”pierupäästöjä”.  Peltojen päästöt saadaan vähemmäksi esim. vuoroviljelyllä.   Ruoantuotanto kannattaa pitää kunnossa ja kotimaisena ettei  käy kuten P-Koreassa jossa pääruokalaji on usein ollut ruoho.  Hiili voisi olla vielä sitäki huonompaa ruoaksi.

    Karjan laiduntaminen  lisää niiden hyvinvointia ja sitä myöten tuotantoakin.  Lehmien p-läjät pelloilla lisää monimuotoisuuttakin, kun pääskyille ym:lle pikkulinnuille riittää paremmin ruokaa.  Metsälaitumetkin on hyvin uhanalaisia nykyään, kun ei ole juuri eläimiä laidunnettu niillä.  Luonnonniittyjä on jokin verran jossain pidetty yllä niittotalkoilla mutta harvinaiseksi nekin on jo käyneet.   Punanenkirjakinhan oli huolestunut niistä uhanalaisista luontotyypeistä .   Esim. jalopuu-ja pähkinäpensaslehdot on myös uhanalaisia.  Samoin katajakedot.   Metsittyminen lisää niiden uhanalaisuutta. Ongelma ei ole se, että metsää hakattasiin liian paljon (metsä kasvaa yleensä takasin, sitä parempi hiilinielu ja lopulta hiilitase mitä paremmin uudistus ym. hoitoitotoimet tehdään) vaan uhanalaisimpien alueiden hoitamattomuus.

    Timppa 9.2.2022, 09:16

    Minulla on sukulainen, joka kasvattaa lihakarjaa.  Heillä on lehmät pelloilla ja myös 4 ha:n kasvatuskoivikko, jossa ne ruokailevat.  Pääskysiä riittää.

    suorittava porras 9.2.2022, 09:58

    Lampaitakin pitäisivät nykyistä enemmän luonnon monimuotoisuutta lisäämässä ,mutta nykyinen petopolitikka rajoittaa merkittävästi lammastalouden mahdollisuuksia. Sama koskee muutakin karjataloutta susireviireillä. Petojen paska ei montaa hyönteislajia elätä .

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 76)
1 2 3 … 6 7 8