Loimaalla oli käytössä yhteislupa ja silti luvat loppui kesken.
Ei ketä tahansa tarvitsekaan päästää jahtiin. Mutta ainakin hirvikoe on lapsellisen helppo, enkä minä pidä sitä minkäänlaisena mittarina osaamisesta. Ja jos huteja tulee puolet, kuulostaa se todella huolestuttavalta, koska itse en voisi sallia itselleni tuollaista tilannetta. Huoli haavakoiden noutamisesta on aiheellinen asia huomioitavaksi ja näin maallikkona kuulostaa siltä, että mahdollisuudet löytää eläin ainakin ilman koiraa on käytännössä nolla.
Olen suorittanut hirvikokeen ilman ainoatakaan harjoituslaukausta, vaikken sitä ennen 25 vuoteen ollut kiväärillä ampunut ja sekin neljännesvuosisadan takainen kokemus oli peräisin armeijan rynnäkkökivääristä. Kiikarilla en ollut ampunut koskaan ennen.
Harjoittelemaan pääsee radalle, vaikkei seuran jäsen olisikaan. Hiukan enemmän vaan joutuu maksamaan. Sen mitä olen aihetta kuulostellut, kovasti on toivotettu tervetulleeksi. Ihan hyvä, ettei seuratoimintaan perustuvaa sisäpiiriläisyyttä tai muuta mustasukkaisuutta vaikuta olevan liikkeellä. Toivottavasti homma käytännössä pelaa yhtä hienosti kuin puheiden perusteella voisi olettaa.
Planter se vain jaksaa valittaa. Teollisuuden puunkäyttö on tuplaantunut 1980-luvun puolivälistä tähän päivään. Puuston määrä on myös tuplaantunut 1970-luvun alusta tähän päivään ,vaikka puuta on hakattu se määrä mitä maamme pystypuuvaranto oli 1970 -luvun alussa . Kasvu jatkuu edelleen . Tukkiakin teollisuus saa sen määrän ,mitä saa markkinoitua jalosteina . Kaikkia tukkipuitakaan ei pystytä käyttämään. Ei hirvi ihan täystuhoa ole pystynyt tekemään ,vaikka jotkut täällä kiivaasti yrittävät niin väittää . Sille me sivulliset emme mahda mitään ,että hirvet viihtyvät hyvin muutaman palstalaisen metsissä . Ongelma on paikallinen. Ei valtaakunnallinen.
Johtuukohan ongelmasi hahmottaa tilanne siitä, että puhut jatkuvasti vain hirvistä, vaikka kyse on hirvieläimistä ja tilanne erityisen paha linjan Kokkola-Kotka alapuolella. Tuon rajan ulkopuolella asuvat tuskin voivat tilannetta ymmärtää, mutta sen ei pitäisi näkyä tarpeena kiistää ongelman olemassaolo tai syyttää siitä metsänomistajia.
Tällä hetkellä hakataan tukkia, joka on kasvanut nuoruusvuotensa aikana, jolloin hirvikanta on ollut terveellä tasolla eli n. 4…20 000 yksilöä/338424 km2. Nykytilanteen tulokset alkavat näkyä tukkiprosentissa vasta myöhemmin ja kun vahingot alkaa paljastua, on edessä vuosikymmenien mittainen taistelu lahopuiden ja muiden ongelmien kanssa. Ei siis kannata kettutyttöjen ja muiden cityvihreiden tavoin pitää nykytilannetta itsestäänselvyytenä.
Jos mainitsemani osa Suomea voidaan katsoa paikalliseksi, sitten ongelma on paikallinen. Ratkaista se silti pitää. Tosin kun Matti Kärkkäisen kaltainen taatusti metsänsä hoitava kaveri pitää tilannetta ongelmana myös tuon rajan ulkopuolella, en ihan jaksa uskoa ongelman olevan paikallinen. Kun tiheys 4 on hirvitaloussuunnitelmassa mainittu sietämättömien tai kohtuuttomien vahinkojen määritelmä, nyt vallitseva n. 3 on ymmärrettävästi myös merkittävää haittaa aiheuttava ja siten sinun käsityksesi aiheesta joko paikalliseen hirvityhjiöön tai totaaliseen tietämättömyyteen perustuva tai sitten metsästysharrastuksen takia kovin värittynyt.
Nimimerkki ”suorittava porras” edustaa ajatuksineen monen hirvenmetsästystä harrastavan ja makkaratulilla sisäistettyä mielipidettä. Hänen mielestä metsänomistaja itse on syypää hirven mahdollisesti tekemiin vahinkoihin jättämällä taimikot huonolle hoidolle. Siten lehtipuun vesat toimisivat ikäänkuin houkuttimina hirville, ja siten vahinkoa syntyy siinä sivussa myös esim. männyntaimille. Siis taimikoiden hoitamattomuus aiheuttaisi hirvivahingot eikä liian tiheä hirvikanta.
Tuntuu siltä kuin hirviporukat käyttäisivät metsänomistajia hyväkseen. Metsänomistaja toimisi ymmärtämättömyyttään houkutellessaan hirviä ruokailemaan taimikoihin. Hirvimiehille olisi suuri nautinto kaataa ja suolistaa näitä joka vuosi mahdollisimman monta. Siksi myönnettyjäkin lupia jätetään monesti käyttämättä, että seuraavana vuonna lupia tulisi entistä enemmän. Hirvenkaato antanee saman nautinnon, minkä kuvittelee saavansa kun onnistuu ihailemansa naisen kellistämisessä. Tätä täytyy saada lisää…
Ei metsätalouden kannalta katsotun ylisuuren hirvikannan ylläpidossa muuta järkevää syytä ole. Sukupuolivietti on se, mikä ohjaa metsänomistajan ja hirvimiehen toimintaa. Metsänomistajille se on puun tuottaminen ilman turhia esteitä. Hirvimiehelle se lienee suuren eläimen kellistäminen hyvin tähdätyllä laukauksella. Jahdeissa saatu liha tulee kalliiksi myös metsästäjille. Olen kuullut, että verottajalle ei jää mitään kun jahdin kulut on vähennetty.
Hirvimiehen vilpillistä toimintaa metsänomistajia kohtaan voisi verrata katolisen papiston toimintaan monissa maissa lasten hyväksikäytössä. Nyt paavi on puuttunut asiaan ja tutkimukset on oloitettu. Meillä ilmeisesti Eduskunta olisi oikea elin, mutta sielläkin on monta hirvimiestä. Tässä vaiheessa hirvipolitiikkaa kohtaan kohdistettu kielteinen julkisuus voisi tepsiä parhaiten.
MT uutisoi, että eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta haluaisi heikentää suden suojelua Suomessa. Petojen (korjattu: ei siis vain susien) aiheuttamista arviolta 12 miljoonan vahingoista korvataan vuosittain noin 8 miljoonaa, eli moninkertaisesti se mitä hirvivahingoista!
Samanlaisella korvausajattelulla, eli ”täysimääräinen korvaus”, hirvivahingoista pitäisi korvata metsänomistajille vuosittain vähintään 10 miljoonaa eikä 0,5-1,5 kuten nykyisin, ts. korvaussumma pitäisi olla kymmenkertainen. Todellisia kuluja ei tiedä kukaan tarkasti, mutta jos kasvatettavan puun laatu huomioidaan, niin luku voisi olla jopa 100-kertainen. Päätehakkuuvaiheessa on vaan vaikea enää osoittaa raakkien todellinen syy.
Mikä siinä on, että valkohäntäpeuraa ei saada täysin rauhoittamattomaksi eläimeksi. Se ei kuulu Suomen luontoon. Miksi vain kaikki muut vieraslajit halutaan hävittää. Pitäisi ottaa asiaksi, että Suomessa ei ole kymmenen vuoden kuluttua yhtään valkohäntäpeuraa. Se ei kuulu Suomeen. Luonnonvaraisten eläintenkin tuhoissa on jo ihan tarpeeksi.
Susia on noin 200 ja vahingot vuodessa 12.000.000€.
Yksi susi tekee siis vuodessa vahinkoa 60.000€.
Onkohan maa-ja metsätalousvaliokunnalla tietoa missä ravintolassa sudet käyvät syömässä? Vaikka kävisin Suomen kalleimmassa ravintolassa joka ikinen päivä syömässä liha-aterian, en saa mokomaa laskua aikaiseksi.
Muut ovat mitättömiä, katso linkki edellisessä viestissä….. tai oli siellä ahma suurin. Mutta ahmojakin on vain pari sataa. Kymppitonneilla mässäilevät per peto.
Hyvä taulukko! Lisäksi näkyy korvattavan kotkien reviirien määrän perusteella poromiehille (esim. 2016 summa oli 660000 euroa) ja vielä lisäksi lintujen aiheuttamia satovahinkoja (linkki). Kyllä näyttää tässä metsänomistaja jäävän mopen osille.
Kannattaisi siirtää kaikki ahmat Lapista Varsinais-Suomeen! Ruokaa riittäisi ja korvausrahoja säästyisi niin paljon että hirvivahingoista voitaisiin korvata 10 miljoonaa!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.