Suorittava porras: ”Mikä on tuhojen aste molemmissa tapauksissa?Miljoonaan vahinkohehtaariin päästään ,jos lasketaan mukaan kuviot ,joilla hirvi on käynyt napsimassa muutaman latvan männyn taimista.
…
Olisi mielenkiintoista nähdä sekin tilasto ,mistä ilmenee , kuinka monta ajallaan varhaisperattua taimikkoa kärsii hirvituhoista .”
Nyt kun itsekin myönsit, ettet tiedä aiheesta yhtään mitään, pitäisi vielä ymmärtää, että kun et vahinkoja tunne, ei se ole hyvä syy kieltää niiden olemassaoloa. Vai ohitatko autollakin, jos et näe vastaantulijaa?
”Ihmettelen suuresti sitä , miksi metsänomistajat edelleen mieluummin siirtävät raivausajankohtaa myöhemmäksi ja altistavat taimikkonsa vahingoille . Pahasti myöhässä oleviin toimenpiteisiin syydetään rahaa ,mutta ei kannusteta toimimaan oikeaan aikaan . Jos taimikkoon joudutaan käyttämään nuoren metsän kunnostustukea ,ei ole varaa valittaa hirvivahingoista .”
Monellako tällä palstalla kirjoittavista luulet olevan hirvituhoja rästikohteissa?
Gla:ta voin lohduttaa ,että olen itsekin hakenut korvauksia hirvituhoihin . Kun en onnistunut saamaan , aloin toimimaan eri tavoin vahinkojen ehkäisemiseksi enkä jäänyt pelkästään itkemään tilannetta . Muutama taimikkokin on tullut koluttua läpikotaisin metsätyön ja metsästyksen merkeissä 50 vuoden aikana. Reilun 4000 hehtaarin alalta useamman maakunnan alueelta olen hakannut puuston joko kokonaan tai osittain työurani aikana enkä ihan silmät ummessa ole kulkenut työmatkojakaan. Syyt ja seuraukset ovat jokseenkin paremmassa hallinnassa Gla:n ajatuksiin verrattuna.
Esittämäni kysymykset olivat ilmeisen ikäviä Gla:n ajatusmaailmaan . Kysyinkin juuri siksi ,montako ajallaan hoidettua taimikkoa on joutunut hirvien vikuuttamaksi . Olen ihan varma ,että ei kovinkaan monta.
Ja kuten totesin . Jos on joutunut käyttämään nuoren metsän kunnostustukia ,ei mahdollinen hivivahinko ole yllätys. Puhumattakaan tilanteesta ,jossa ennakkoraivaus on ensimmäinen toimenpide metsässä taimien istuttamisen jälkeen. Kukin tietää tilanteen kohdallaan. Minun ei tarvitse sitä arvailla.
Se 0,06% käyrä on lähes 0-tason päällä, eli metsänomistajille korvatut vahingot.
Tumma käyrä on tuoreet tuhot mäntytaimikoissa ja ylin käyrä VMI-jakson tuhot.
Mitä kertoo riistapolitiikkaa ohjaavan valtakunnallisen riistaneuvoston tiedon tasosta ja toiminnasta, että ex puheenjohtaja kirjoittaa metsänomistajien ykköslehteen hirvituhoja vähättelevän kirjoituksen, jossa valitsee hirvituhojen tasoksi tuon 0-tasoa hipovan korvauskäyrän?
******************************
4 §
Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävät
Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävänä on:
1) osallistua Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun ja valmisteluun sekä valtakunnalliseen riistatalouden suunnitteluun;
2) osallistua riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu- ja päivittämistyöhön sekä huolehtia hoitosuunnitelmatyöhön liittyvästä valtakunnallisesta sidosryhmien kuulemisesta;
3) tehdä esityksiä riistatalouden valtakunnallisesta kehittämisestä;
Suorittavalle voin kertoa, että vuonna 2016 hain korvauksia ja sain ajallaan peratulle kylvö männyn taimikolle. Taimikon koko oli 7ha ja tuho lähes täydellinen. Korvauksen määrä hävetti tarkastajaakin ja ymmärsi vitutksen määrän.
Männynviljelyala on jouduttu pudottamaan holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta vuositasolla luokkaan 20000 hehtaaria (näkyy olleen 1980-luvulla luokkaa 60000 hehtaaria). Tuoreet hirvituhot ovat vastaavasti 60000 hehtaaria, kolme kertaa vuotuinen männynviljelyala.
Mitä tekee metsästystalousministeri leppä asian korjaamiseksi? Entä poikamme MTK:ssa, mikko ?
Tuoreet tuhot männyntaimikoissa ovatkin 150000 hehtaaria ja uudistusala luokkaa 50000 hehtaaria vuodessa. Vielä 1970-luvulla näkyy uudistetun männylle 200000 hehtaaria vuodessa. Mäntyhän meillä kasvaa parhaiten.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.