Paljon enemmän ainakin minä olen kuullut kestohuomaamattajättäjistä jotka eivät näe hirveä koskaan eikä missään jahdissa. Vaikka vierestä menisi. On kumma että silti mennään porukkaan(ehkä sen vähäisenkin seurustelumahdollisuuden vuoksi) vuodesta toiseen. Kyllä ne muutamat yleensä ovat ne jotka ne hirvet ampuvat vuodesta toiseen. Yleensähän kuulema näille kestolaistajille yritetäänkin laittaa sellainen passi jossa ei ainakaan kovin helposti hirvi häirii.
…muuten …tieto viime vuoden hirvivahingoista paikkakunnallamme kertoo ,että niitä oli lähes olematon määrä. Korvaussumma tonnin pinnassa ja hehtaaria kohti laskettuna 0,025€/hehtaari. Tämä arvioidun hirvitiheyden lukemilla 3,2/1000ha.
Tuolta löytyy tuoreimmat hirvikannan verotussuositukset hirvitalousalueittain…kuudella alueella/59 on päädytty hirvikannan tavoitetiheydessä yli 4yksilöä/1000ha tasoon. Yleisin suositus on 2,5-3/yksilöä1000ha metsästyksen jälkeen.
Kuudella hirvitalousalueella oli päädytty yli 4 / 1000 ha tavoitetasoon. Tällaista tavoitetta ei saisi olla missään, koska yli 4 / 1000 ha tavoite on määritelty vakavia tuhoja aiheuttavaksi ja on siten metsästyslain 26 §:n vastainen.
Vielä tärkeämpää on kuitenkin katsoa mikä on ollut toteutuma. Luken arviolaskelmissa vuosi 2016 on tarkentunut jo melko hyvin. Silloin metsätalouden kannalta kestämätön hirvitiheys 4 / 1000 ha on ylittynyt 28:lla hirvitalousalueella.
Viimeisessä Metsälehti Makasiinissakin oli noteerattu epäkohta, että verotussuunnittelu on tehty viime vuosina liian pienen kanta-arvion pohjalta ja myöhemmin määrä on tarkentunut huomattavasti ylöspäin.
Ne todelliset vahingot konkretisoituu vasta tulevaisuudessa …Elikkä pitkään on jo istutettu kuusta kuuselle,jopa maannousema sienen vaivaamille alueille..Eihän siinä ole mitään järkeä ,jos hirvi määrittelee,että mitä kannattaa mihinkin istuttaa..
Viikon sitaatti. ”Suomessa on kerta kaikkiaan saatava hirvi- ja peurakannat aisoihin, jotta koivua voidaan viljellä parhailla kasvupaikoilla ja sekapuustona.” Luken erikoistutkija ja yksi EFI:n kaarnakuoriaisraportin kirjoittaja Heli Viiri Metsälehti 7/2019.
Toinen viikon sitaatti: ”Hirvikanta on valtava riesa metsätaloudelle. Jos voisi laittaa koivua, eikä tarvitsisi ajatella hirvituhoja, varmasti aika pian saataisiin juurikääpätuhot pienemään huomattavasti.” Tuula Piri, tutkija Luke, Metsälehti 7/2019
Kolmas viikon sitaatti: ”…Meillä on lumen alla karikkeessa talvehtimassa todennäköisesti kaikkien aikojen suurin kirjanpainajakanta…”, kertoo erikoistutkija Heli Viiri Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Metsälehti 7/2019
Kysymyksessä on kuusenkirjanpainaja.
Samainen Heli Viiri on kirjoittanut jo 12 vuotta sitten, siis 2007, Metsätieteen aikakauskirjassa: ”…Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, jossa korkea hirvikanta ohjaa metsänuudistamisessa puulajivalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi. Hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja pitkällä tähtäyksellä metsätalouden kannattavuutta, metsien monimuotoisuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista…”
Tilanne metsissä on tänä päivänä kokonaan toinen vuoteen 2007 ja aikaan sitä ennen verrattuna. Ainoastaan levysoittimen neula on juuttunut samaan raitaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.