Kyllä kannanarvioinnin ongelmat ovat Lukella tiedossa. Yrittävät parhaansa annetulla aineistolla. Kun myös tiedon loppukäyttäjillä on tiedossa tämä jatkuva aliarviointi, kannattaisiko tämä huomioida kasvattamalla kaatomääriä hieman reippaammin?

Motivaatio tähän ehkä puuttuu, koska metsästäjille ei yleensä koidu mitään sanktioita liian alhaisista kaatomääristä: kun kantaa ei voida luotettavasti arvioida yhden seuran (vuokrasopimuksen) tasolla, ei voida pitävästi osoittaa että hirviä on liikaa. Sitä voi tietenkin koettaa haarukoida alueen hirvituhoilmoituksista ja liikenneonnettomuuksista. Pitäisi sopia että myöskään liian korkeista kaatomääristä ei koituisi sanktioita.

Heitänpä ilmaan myös ajatuksen, voisiko luvat maksaa jälkikäteen toteutuneiden kaatojen pohjalta? Metsästystä varten annettaisiin vain hirvitalousalueelle suuntaviivat että kuinka paljon olisi kaatotavoite ja miten se jakautuu sonnien, lehmien ja vasojen kesken. Metsästyksen käynnissä ollessa ei tarvitsisi kantaa huolta lupien määrästä eikä jakaumasta, koska tavoitteita voidaan säätää pitemmällä kuin yhden vuoden aikavälillä sopiviksi. OmaRiistasta seurattaisiin reaaliajassa tavoitteen toteutumista ja voidaan viheltää peli poikki jos oikein paljon liikaa menisi yli tavoitteen.

Lupamaksuvaroista rahoitetaan riistahallinnon toimintaa eli kannan suunnittelua ja tuhokorvaukset. Jos luvat olisivat ilmaisia, ja jos em. toiminnot katsottaisiin edelleen tarpeelliseksi, em. erät pitäisi rahoittaa verovaroin.

Nykyiselläänkn pyyntilupien käyttöaste on reilusti alle 90%..100 000 pyyntilupaa ei välttämättä merkitse yhtään nykyistä enempää kaatoja. Metsästäjät jarruttavat aina metsästystä ,jos havainnot vähenevät merkittävästi  lupamääristä riippumatta . Näin on tapahtunut tähän asti ja todennäköisesti jatkossakin.  Tämä riippumatta siitä ,että esim. oman seurani alunperin vuosittain myönnettyjen pyyntilupien käyttöaste on 100%  sen 46 vuoden aikana ,jonka olen mukana keikkunut .Muutamana vuotena on jäänyt elukka tai pari ”pystyyn”, mutta vastaava määrä lupia  on otettu jonakin toisena vuotena lisää pankkijärjestelmästä . Lupia on aina saatu vähintään se määrä ,mitä on haettu. Vaihteluväli 1-20 pyyntilupaa/ kausi. Pääluvuksi muutettuna 1-27.

Mjo on ihan oikeassa. Tuolla päijänteen rannalla on yksi hirviseurue jolle tulee vuosittain lähes 50 hirven kaatolupa. Poikkeuksetta jätetään 20 prosenttia kaatamatta. Harvemmassa niitä seuruita on mutta ei kuitenkaan tavatonta.

Uskon että lihan määrä on se mittari jolla seurojen päättävät ovat valmiit joko jatkamaan tai lopettamaan jahdin. Kun alkaa porukka olla haluton lihan vastaanottoon kun jo viideskin arkkupakastin on kantta myöten täynnä, siinä mittari jolloin todetaan että nyt piisaa. Edelleenkin koko touhu on hyvin raarollista eli ansin tapellaan vasojen lihoista alkupäässä jahtia kun kerran ne pitää ensin ampuakkin. Sitten kelpaa vielä joinkuin joku nuori sonnimullikka mutta sitten jos joku erehtyy ampumaan vanhan lehmän porukka kaikkoaa kuin pieru usvaan.