Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Otetaan nyt vielä kertauksena tämä perimmäinen syy hirvimäärän virheellisyyteen ja sen myötä luottamuspulaan riistahallintoa kohtaan hoitaa sille laissa määrättyä tehtävää.
Edellissyksynä sienisaalis oli hyvä sain nopeasti korin täyteen. Havaitsin, että sieniä oli paljon.
Viime syksynä metsästäjät saivat vertailuvuosista parhaan hirvisaaliin päivässä. Voisi kuvitella, että hirviä olisi ollut aika paljon. Kuitenkin metsästäjät tekivät hirvihavaintoja ylivoimaisesti vähiten vertailuvuosista.
Kyllähän evoluutiossa on tapahtunut tuhansien vuosien aikana kehitystä, jossa saaliseläimet kehittävät erilaisia tapoja välttää saalistaja. Epäilen kuitenkin vahvasti, että olisiko hirvi muutamassa vuodessa kehittänyt ominaisuuden , jossa se tulee näkymättömäksi tähtäinristikon ulkopuolella. Evoluutioteorian kehittäjä Darwinkin on kuollut, joten ei voi twiitata ja kysyä, onko mahdollista.
Laaja metsästäjäjoukkokaan ei ole muuttanut käytöstään näin nopeasti, koska nyt ei ole uutisoitu hirveä uhkaavasta sukupuutosta.
Edellä olevassa väitteessä ei ole otettu huomioon sitä ,että metsästys on tänä päivänä tehokasta. Ainakin siellä,missä on täydessä toimintakunnossa olevia metsästäjiä . Kolmen vuoden tehokuuri hirvikannan alentamiseksi on vähentänyt hirvien määrää ja niistä tehtyjä havaintoja . Jossakin jopa niin , että havaintojen määrä ja kaadettujen eläinten määrä on hyvin lähellä toisiaan eli lähes jokainen havainnoksi merkitty eläin on ammuttu . Ei siis ihme(paitsi Planterille),että havaintokäyrä vaipuu kaakkoon. Havaintojen määrä on tippunut voimakkaan metsästyksen tuloksena kolmanneksen kolmessa vuodessa.
”Jossakin jopa niin , että havaintojen määrä ja kaadettujen eläinten määrä on hyvin lähellä toisiaan eli lähes jokainen havainnoksi merkitty eläin on ammuttu.”
Hyvä, että osasin edellä havainnollisilla Luken käyrästöillä selittää asian niin, että lopultakin kaikki ymmärsivät.
Esimerkiksi tuossa Tervolan tapauksessa, Lappi 8 hirvitalousalueella on tällä vuosikymmenellä ammuttu kolmena vuotena hirviä jopa enemmän kuin talvikanta. Sen pitäisi laskea hirvimäärää erittäin voimakkasti. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että hirvimäärä on siitä huolimatta noussut.
On siis tapahtunut vakava virhe. Valitettavasti se ei ole ainoa virhe.
”Kolmen vuoden tehokuuri hirvikannan alentamiseksi on vähentänyt hirvien määrää ja niistä tehtyjä havaintoja.
Asiaa tuntematon voisi tosiaan ajatella niin suoraviivaisesti, että hirvieläinmäärä automaattisesti laskee, kun pyyntiä tehostetaan. Alla oleva käyrä kuitenkin osoittaa, miten pyynnin tehostamisesta huolimatta VHP kanta on karannut käsistä.
Älä nyt sotke valkohäntäpeuroja tähän kuvioon. Sekään ei ole mikään ihme ,että jonnekin laumautuu metsästysajan jälkeen lähes koko hirvitalousalueen hirvet . Havaintomäärät koskevat metsästysaikaa ei talvehtimista. Ja kukapa auttaisi arvioiden teossa pohjoisen harvaan asutuilla alueilla. Metsästäjien lisäksi vapaaehtoisia ei löydy. Riistaviranomaiset myöntävät suoraan ,että hirvikannan arviointi on varsin haastavaa Pohjois-Suomessa. Jälkiviisaus on huomattavasti helpompaa.
Jos sama 20-30% virhearvio on toistunut joka helvetin vuosi. Eikö silloin voisi noilla havaintokäppyröillä heittää vaikka vesilintua? Eikö siitä jälkiviisaudesta voisi viimeinkin ottaa opiksi ja hyväksyä kannan olevan vähintään 20-30% korkeampi, kuin havainnot väittävät?
Sitä paitsi tiedän satavarmasti, että alueella ei kaikkia havaintoja kirjata.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään