Niitä hoito-ohjeita en kirjoita alle. On kuin lisäisi palokuormaa syttymisherkälle alueelle . Taimikko on yritettävä saada kasvamaan mahdollisimman nopeasti hirvien ulottumattomiin. Etukasvuisita lehtipuista ei ole mitään apua ruuantarpeeseen. Kun lehtipuuaineksen pitää vähän aikaa matalana raivaamalla ,huolehtii hirvi jatkosta istutettujen /kylvettyjen taimien ehdittyä jo siinä vaiheessa pois vaaravyöhykkeestä ainakin latvakasvuksen osalta . Sivuoksien napostelusta ei ole suurempaa haittaa.
En minä ainakaan kirjoittaisi ensimmäistäkään valituksen sanaa hirvistä, jos olisi jokin tapa hoitaa taimikkoa, niin ettei sitä syötäisi.
Kun hirvieläinkanta on stratosfäärisellä tasolla, jonka tason hirvikannan hoitosuunnitelmakin määrittelee taimikoiden suhteen kestämättömäksi, niin on todella lapsellista syyttää metsänomistajaa tilanteesta.
Miksi Suorittava jälleen kerran pyrit ohjaamaan huomion pois hirvistä, kun keskustelun aiheena on hirvet? Me voidaan aloittaa uusi keskustelu puuston kasvatuksen tehostamisesta, jossa voidaan ottaa mukaan tarve poistaa muitakin ongelmia kuin hirvieläintuhot. Tässä yhteydessä siihen ei ole tarvetta.
Suorittavalla on kaiken lisäksi virheellinen metsien kasvun käsityskin. Lehtipuuhan kasvaa nopeimmin hirviltä ulottumattomiin. Tässä eilen illalla harmitti kun haavikon yhdessä mäessä oli hirvi talven mittaan maannut ihmisen korkuisen yksinäisen männyntaimen juurella ja kalvanut aikansa kuluksi taimen rungon lähes ympäri paljaaksi kuoresta. Pieni riiska oli jäänyt mutta tuskin pysyy hengissä vaan kuivuu kesällä pystyyn. Eikä tarvitse yrittää sälyttää muille elukoille tehdyksi koska jäljet olivat edelleeen näkyvissä jäätyneessä hangessa. Haavathan jo olivatkin saaneet olla rauhassa koska se ei enää niihin kyennyt. Nuorehko hirvi.
Kun hirvikantaa ei joka paikassa ja kaikkina aikoina pystytä pitämään kaikkien toivomalla tasolla ,ei liene väärin kertoa mahdollisuuksista vähentää vahinkoja ja niiden uhkaa omatoimisesti ,keinoilla jotka edistävät hyvää metsätaloutta .
Kun jutut karkaavat tasolle ,jossa hirvi/hirvimiehet ovat pahentamassa ilmastonmuutosta ,on välillä palautettava porukkaa maan pinnalle . Todelliset uhkat ovat aivan muualla ja toisilla jopa silmien alla. Hoitamaton metsä on yksi sellainen. Muutaman taimen tai aarin kokoinen hirvituho ei .
Jos tutkijat arvioivat hirvituhojen kokonaissummaksi kymmeniä miljoonia ja vuotuinen lupamaksuista saatu korvaus on 0,5-1,5 miljoonaa, ei ole kysymys yksittäisistä taimista vaan systeemisestä ongelmasta. Kirjeeni menee muuten nyt tiedoksi MTK:n Tiirolan kautta myös maa- ja metsätalousvaliokunnan pj Kalmarille. Kohtahan meillä on uusi eduskunta, jospa asiat muuttuisivat?
Palaan vielä hetkeksi hoito-ohjeisiin. Taimikonhoito-ohje tiheyskasvatuksineen on riista.fi:ssä. Olen itse omassa männyntaimikossa huomannut että ainakaan suuri sekapuustoinen tiheys ei estä männyn syöntiä. Periaatteessa männyn suuri tiheys voi silti olla eduksi koska tuhoalttiin jälkeenkin voi kylvämällä perustetussa männikössä olla ainekset jatkoon. Kysymys kuuluu, minne lehtipuut jätetään jos niitä ei saa jättää männyn taimikkoon? Perustetaanko erikseen monimuotoalueita joissa suositaan sivupuulajeja? Esim. kosteat painanteet ja puronvarret ja ranta-alueet sopisivat tähän.
Ihan käyttökelpoisia konsteja Annelilla. Lehtipuuta tulee kyllä havupuutaimikoihin myöhemmin ihan tarpeeksi ,kunhan herkän taimivaiheen aikana ollaan tarkkana . Kylvömänniköitäkään ei kannata pitää liian tihehänä. Taimien tulee olla terveitä ja elinvoimaisia . Elinvoimaisuus kärsii yliyiheydestä . Jos taimia on monta neliömetrillä ,niitä on varmasti liikaa.
Maanviljelijät ovat hätää kärsimässä peurojen takia. Ainut paikka, missä itse olen nähnyt peuroja luonnossa, oli juuri Urjalassa, jossa peurakanta on tiheimmillään. Lienee maan parhaita punkkikoealojen paikkoja.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.