Entä pienten hirvieläinten aiheuttamat kolarit? Näkyykö niiden määrä jostain? Anteeksi hatara muistini…
Kiitos kiitoksista, vaikka jotenkin en usko, että kirjelmöimällä voi isosti vaikuttaa, koska esitetyt seikat ovat jo kaikki neuvoston tiedossa, eivätkä he ole samojen tietojen perusteella aiemmin toimineet. Painetta pitäisi saada kasattua valtakunnan ylimmän tason päättäjien niskaan, ts. eduskuntaan ja hallitukseen.
”Toinen asia on , löytyykö jatkossa enää joka paikassa riittävästi henkilöitä tarvittavan metsästyspaineen luomiseen.”
Lukelle toimitettujen tietojen perusteella viime syksynä saavutettiin Suomen hirvenmetsästyshistorian suurin metsästäjämäärä ja samoin jahtipäivissä Suomen ennätys. Onko nyt tosiaan metsästäjämäärä kovassa nousussa, vai onko käynyt kuten vanhusten hoidossa, eli on rekisteröity haamuhirvikannanhoitajia?
2002 ja 2003 kaadettiin noin 85 000 hirveä, ilman GPS-koiria.
Viime syksynä kaadettiin noin 59 000, huomattavasti tehokkaamilla menetelmillä, noin samansuuruisella tai vähän suuremmalla porukalla ja jahtipäivillä.
Ensimmäinen sarake jahtipäivät, toinen sarake metsästäjämäärä
Kun jahtipäivinen lukumäärä nousee, laskee hirvihavaintoja päivässä luku ja tapahtuu käyrästöstä näkyvä ilmiö.
Luke käyttää havaintoja per päivä 2018 kannanarviointiin, joten kanta-arvio pienenee, kun jahtipäivien lukumäärä kasvaa.
Toinen tekijä on tietysti havaintojen määrä, mutta nekin ovat vähentyneet.
Eikö tuosta olisi helppo vakioida havainnot, kun tiedetään sekä havaintojen määrä että metsästäjien määrä? Eli hirvikantaa kuvaa havaintojen määrä per metsästäjä per päivä.
Havainnot vähenevät kun kanta pienenee. Mutta jahtipäivät eivät välttämättä. Mekin kiihdytämme loppua kohti myös jahdit keskelle viikkoa kun aluksi jahdit ovat vain viikonloppuisin. Meillä tulee lumipeite joka haittaa niin paljon jahtia että kannattaa yrittää saada hirvet nurin hyvissä ajoin. Samoin vasajahti tapahtuu usein viikolla kun aikuiset ovat saatu kaadettua ja vasoja on vielä pystyssä. Me eläkeläiset sitten jahdataan niitä vasoja myös viikolla.
Minusta tuosta tilastosta havaintoja / päivä ei voi oikein hirvikantaa kovinkaan tarkasti määrittää. Siinä on niin paljon muuttuvia tekijöitä ja eri seurueilla erilaisia aikoja hirviä jahdata että alueen vakiintuneen hirvikannan määrittäminen ei tuolla tilastolla onnistu. Tuossahan saattaa viikonlopunaikana sama hirvi tulla useampaan kertaan laskettua useammassa seurassa tai sitten jotkin hirvet ei tule laskentaan mitenkään jos jahtia ei ole sillä alueella missä hirvi on. Hirvethän eivät jakaannu tasaisesti seuran alueelle.
GPS on ollut käytössä jo 2000-luvun alusta alkaen . Myös tutkapantoja keikkui tuohon aikaan koirien kaulassa. Ilman ko vermeitä se suuri 2000-luvun alun lahtaustalkoo olisi jäänyt pahasti vajaaksi . Kannattaa tutkailla saalistilastojoja myös edellisellä vuosikymmenellä . Lähes kaikki myönnetyt luvat käytettiin tuohon aikaan.
Havaintojen määrään vaikuttaa aika jyrkästi kaadettujen eläinten määrä . Kaadettua otusta ei voi havaita enää uudelleen .Nyt hirviä saatiin eräksi ennätyksellisen paljon . Kulunut metsästyskausi oli myös olosuhteiltaan erinomainen , joten jahtipäiviä kertyi sitä kautta paljon ja saalistakin saatiin runsaasti . Kunnon luminen talvi kuukautta normaalia aikaisemmin pudottaa metsästyspäivien määrää ja saalista huomattavasti.
Lupien käyttöastekin poikkeaa 2002-2003 tilanteesta . Silloin se oli keskimäärin 93%. Vuonna 2017 luku oli 83 ja vuonna 2018 samaa luokkaa. 2010- luvulla lupien käyttösatet ovat olleet tukevasti alle 90%
Metsästäjiä saattoi vielä viime syksynä olla riittävästi , mutta mikä on tilanne 5 vuoden kuluttua . Mitä voisi päätellä siitä , että seuran aktiiviset hirvijäsenet ovat läpeensä reilusti yli 50-vuotiaita , joista 75% iältään keskimäärin yli 70 vuotiaita ja eläkkeellä. Uusia aktiiveja ei tule , kun toiminta on liian sitovaa . Suomi on auki 24/7 ja se näkyy nuorten perheellisten metsästäjien halusta ryhtyä hirvitouhuihin. Vielä 2000-luvun alussa viikonloput olivat useilla aloilla vapaat . Nykyään viikonloppukin ovat ihan normaalia työaikaa. Lähihoitajana toimiva perheenjäsenkin on joskus töissä jopa kolme viikonloppua putkeen . Perheellisen nuoren metsästäjän valintoihin kyseinen tilanne varmasti vaikuttaa . Hoiva-ala ei ole ainoa , jossa tehdään töitä viikon kaikkina päivinä.
Kyllä USA antoi 2000-luvun alussa GPS:n vapaaseen käyttöön, mutta laitteita oli alussa vähän, koska ne olivat kalliita, meillä ei ollut vielä silloin. Tutkapantoja näkyi silloin jonkin verran, älypuelimia ei vielä olllut. Kyllä tekniikka auttaa nykypäivänä aivan uudella tavalla.
”Havainnot vähenevät kun kanta pienenee.”
Näin se onneksi menee, hirvet vähenevät kun niitä ammutaan. Tässä verrataankin edellisiin vuosiin, jolloin myös havainnot ovat vähentyneet, kun kanta on pienentynyt jahdin edetessä. Saalista kertyy ja väheneminen tapahtuu vähän eri tahtiin eri vuosina kannan suuruudesta, olosuhteista, metsästyspaineesta ym. johtuen.
”Tuossahan saattaa viikonlopunaikana sama hirvi tulla useampaan kertaan laskettua useammassa seurassa..”
Niin pitääkin laskea. Oma seura ei saa laskea samana päivänä nähtyä hirveä kahteen kertaan, mutta jos naapuriseura näkee sen, pitää se laskea. Muuten havaintoja seuruepäivässä ei pidä paikkaansa.
Kun yksi seurue näkee sen yhden hirven päivässä, on seuruehavaintoja 1 /pv, jos toinen seurue näkee saman hirven eikä laske sitä, seuruehavaintoja onkin enää 0,5 / pv. Mitä enemmän porukoita käy tuijottamassa sitä samaa hirveä, sitä pienemmäksi se kutistuu ja lopulta olemattomaksi…ellei kirjata…ja Luken hirvikanta-arvio laskee.
”Entä pienten hirvieläinten aiheuttamat kolarit? Näkyykö niiden määrä jostain?”
Poliisihan ei mene peura/kauris kolaripaikalle, ellei henkilövahinkoja ole sattunut. SRVA kirjaa niitä, mutta kuten aiemmasta hirvitilastosta voi päätellä, ei kaikkia. Ehkä 60-70%?
Yhtenä keinona on kuihtuvien metsästysseurojen yhdistäminen toimiviksi kokonaisuuksiksi ajoissa. Jos tätä ei aleta pian tekemään yleisesti ,ollaan noiden hirvieläinten kanssa oikeasti lirissä muuallakin ,kun ranmikolla ja Varsinais-Suomessa. Palvelutalo alkaa olla useamman muun Suomen hirvimiehen lähiosoite muutaman vuoden sisällä .
Toisaalta tälläkin palstalla moni haluaa enemmän valtaa hirviasioista päätettäessä . Vähemmän halua kuitenkin löytyy toteuttamaan unelmaa konkreettisesti . Ei ne ministeritkään pysty edesauttamaan tilannetta ,kun toteuttajia tehdyille päätöksille ei ole. Toiset ei kykene ja osa ei halua.
Jos hirvestäjien määrä alkaa oikeasti vähetä, kun suuret ikäluokat rantautuvat palvelutaloihin, pitää ajaa hirvieläinkannat hallitusti alas sellaiseen määrään, jonka jäljelle jääneet nuoret metsästäjät ja petoeläimet yhdessä pitävät kurissa.
Koirametsästys on ollut mukana jo 1970-luvulla. Korvakuulolla ja maaston tuntemuksella on saatu koirametsästyksellä hirviä ilman gps:kin. Itse ammuin silloisen seuran ensimmäisen hirven 1980 koiran haukkuun. Koiralla oli silloin radiopanta ja sitä seurattiin ”haravalla” etempää.
Silloin tärkeää oli saada hirvi kaadetuksi koiran haukusta. Nyt on paljolti mennyt siihen, että koko porukka passaa ja seuraa gps:llä koiran liikettä omalla kännykällä. Joku menee haukulle ja yleensä painaa varovasti hirven liikkeelle antaen samalla watsapilla ohjeita passihenkilöille.
Haukun kuuluvuudella on aina kyllä ollut paras merkitys, nuo gps-seurantalaitteet tarkentavat sijaintia, mutta hyvin on pärjätty kyllä ennen niitäkin. Hyvin pitkään tutkalaitteiden käytöstä sakotettiin haukkukokeissa -pisteillä. Pantaa sai kyllä käyttää ja silloin pannan suurin merkitys oli koiran paikannus sitä kiinni haettaessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.