Tuntuu nyt olevan metsästäjätahoilta kovaa hyökkäystä harrastuksen perään mutta kyllä jokaisen pitäisi olla tietoinen ison eläimen haitoista niin metsässä kuin maanteillä varsinkin. On edesvastuutonta vaatia kannan kasvatusta lisää kun nykykantakin aiheuttaa jo hirvittävää tuhoa. Lehtipuun kasvatus on kuitenkin ilmastonmuutoksen myötä edessämme joten olisi helpompi ajoissa aloittaa sopeutus myös hirvieläinkannan suhteen alaspäin. Nyt ei tilanne missään mielessä ole kovin huono itse hirven osalta vaan lähinnä juuri peuratilanne on kestämätön edelleen.
Metsänmies: ”Ei noilla hirvien aiheuttamilla metsävahingoilla olisi mitään merkitystä, jos ne jakautuisivat tasaisesti.”
Ei varmaan, jos kyse olisi vain hirven aiheuttamista vahingoista. Tuossa on kuitenkin kaksi asiaa. Jos tuhot jakautuisi tasaisesti koko maahan, niihin puututtaisiin. Mutta kun ne keskittyy pienelle alueelle, metsätalousvaltainen Keski- ja Itä-Suomi ei niistä jaksa kiinnostua ja asiaan ei saada korjausta.
Toinen juttu on se, että kun te muualla Suomessa asuvat tuskin olette edes peuraa nähneet ja siksi puhutte jostain hirvituhoista, ette varmaankaan voi käsittää tilannetta n. 100 yksilöä/1000 ha hirvieläintiheydessä, mikä on arkea Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja varmaan vielä osittain Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. Suorittavakin näkee vain toisen puolen asiasta, kun jonkun vilkkaan tien varrella ei taimikkoa ole parin viikon aikana tuhottu.
Jees on ehdottoman oikeassa myös lehtipuun suhteen. Siinä kyse on metsätalouden lisäksi luontoarvoista ja metsien terveydestä.
Mielipidekirjoituksen olisi ohittanut olankohautuksella, ellei se olisi henkilön, joka oli valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja 2014-2017, jolloin hirvikantaa ajettiin ylös määrätietoisesti.
Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimiva valtakunnallinen riistaneuvosto on riistahallinnon strateginen toimielin, jonka tehtävänä on käsitellä laaja-alaisesti riistataloutta koskevia asioita valtakunnan tasolla. Riistaneuvostotyö tukee osallistavaa toimintatapaa riistapolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa.
Eli vuosina 2014-2017 johdettiin valtakunnan tasolla hirvipolitiikkaa mielipidekirjoituksen linjausten mukaisesti.
MTK:ssa asia tunnetaan ihan tarkkaan, ongelmana siellä on kahdella jakkaralla istuminen ja se halvaannuttaa toiminnan.
Ihan tarkkaan en muista, mutta jonkin suojeluorganisaation edustajan kanssa olen aihesta keskustellut. He varovasti myöntävät ongelman, mutta eivät ole halukkaita aiihen puuttumaan. Eläinten tappaminen on heille liian vaikea asia. Veikkaan ympäristöministeriössä olevan samaa henkeä. Johan Teijon kansallispuiston perustamisen yhteydessä se yritti kieltää jopa valkohäntäpeurojen metsästyksen. Tarvitaan siis riittävän uskottava taho kertomaan asia julkisuudessa biologian kannalta, se ehkä loisi pohjan taloudellisille asioille.
Jotenkin tuo mielipidekirjoitus osoittaa hyvin miten lyhytnäköisesti asioita ajatellaan MMM:ssa. Ei suuri hirvikanta syö päätehakkuun tukkeja ja tämän päivän kantorahatuloja. No problems.
Kyse on siitä mitä jätämme jälkeemme seuraaville sukupolville. Sitä ei voi arvioida Hiluxin ikkunasta katsoen toteamalla, että tienvarren taimikko näyttää hyvältä vaikka on nähnyt hirviä.
VMI ohjelmassa on 60 000 koealaa, jotka inventoidaan säännöllisesti. Tutkimalla VMI:n taimikoiden tilaa ja nuorten metsien puulajijakauman kehitystä saa huomattavasti luotettavamman kuvan mihin ollaan menossa. Se kehityssuunta on huolestuttava. Tulevaisuuden metsille aiheutettu vahinko ei ole 0,06%.
Ei tarvitse ihmetellä sorkkaeläinten vahinkojen ylenmääräistä tilastoa, kun katsoo tuota porukkaa, joka on päättämässä viime kädessä asioista! Lieköhän yhtään todellista metsämiestä mukana päätöksen teossa, tai että edes on kysytty mielipidettä? Sitten tälläkin palstalla ollaan sitämieltä, että kantaa on kasvatettu liian suureksi metsästäjien toimesta!
Olen muutaman kerran ollut muikana ja nähnyt näitä herrasmiesmetsästäjiä (päättäjiäkö?) , jotka passissa istuvat sateen suojassa tai jakkaralla viltti polvien päällä. Sitten esitetään viisaita ajatuksia siitä, että mitä pitäisi tehdä ongelman ratkaisuksi!
Mikä siinä on, ettei osata tehdä selvää tavoitetta sorkkaeläinkannoista? No kauriita ei suurella osalla maata ole kuin ruokittuna, niistäkin ilves puhdistaa lumen akana nopeasti suurimman osan. Laukon peuran kantaa nähtävästi pidetään tietoisesti liian suurena – onko mukana herrametsästystä? Hirvikannaksi voitaisiin ihan hyvin määrätä 1-2/1 000 ha. Kyllä metsästäjiä vielä riittää pudottamaan kannan riittävän alhaiseksi, jos lupa annetaan!
Huom. harrastelija: listasin tuohon aiemmin vain nykyisen riistaneuvoston jäsenistöstä ’muut sidosryhmät’, koska ajattelin että juuri heitä pitäisi painostaa hirviasiassa. Enemmistö jäsenistä on alueellisten riistaneuvostojen asettamia jäseniä. Jos jostain asiasta tulisi äänestys, ’metsästäjäryhmittymä’ siis voittaisi. Onhan näistäkin kyllä osa metsänomistajia. Tässä täydennyslista.
Toiminta-alueiden edustajat (suluissa varajäsen):
Juhani Kukkonen, puheenjohtaja (Seppo Törnroos), Etelä-Savo
Martin Hägglund, varapuheenjohtaja (Seppo Lohimies), Varsinais-Suomi
Myönnettyjien lupien käyttöaste kuluneella kaudella hirvien osalta oli n. 84%. Ei ihan piisaa ,jos ei vähän jää . Nyt jäi aika paljon…käyttämättä . Jatkoaikaakin oli jahdin molemmissa päissä . Sen saalismäärä jäi alle prosenttiin kokonaiskaatomäärästä.
Tulevaisuudessa arvelen lupia jäävän käyttämättä entistäkn enemmän.Metsästäjät ikääntyvät ja nuoria ei tilalle tule yhtäpaljon,kuin jahtiväkeä reserviin tai autuaimmille maille siirtyy.Mitä tulee hirvituhoihin,ei tasan käy,mutta hyvä metsänhoito ei ainakaan lisää tuhoja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.