Loimaa on yksi Suomen pahimpia paikkoja valkohäntäpeuran suhteen. Jossain on arvioitu kannan olevan 50 kpl/1000 ha, jossain 85. Sama se, luvut ovat joka tapauksessa mittakaavaltaan aivan kosmisia. Loimaan lehdessä 26.2.19 kerrottiin 4200 kaadosta. Luvat loppuivat kesken ja viimeisistä lähes tapeltiin.
Ei ole metsästäjätyhjiötä tuolla, silti hirvieläinkanta on tuollainen.
Hirvien aiheuttamista taloudellista vahingoista vain 10% kohdistuu metsänomistajiin ja 90% muihin tulonsaajaryhmiin. Sehän menee samassa suhtessa kuin vientitulotkin.
Kun toiset haluaa kasvattaa pääasiassa metsiä ja toiset välttämättä hirvieläimiä, niin kompromissi olisi korvata hirvituhot entistä paremmin ja estää ennakolta esmes aitaamalla kunnon aidoilla viljellyt ra-koivikot ja muut arvopuutaimikot. Kuusikoiden juurikääpätuhot ja liiallisen kuusen viljelyn aiheuttamat kasvutappiot ym. on melkoinen menetys kansantuloonkin eikä vain yksityisten mo:n tuloihin. Aluksi aitaaminen suunnilleen kaksinkertaistaisi uudistuskulut mutta niitä aitoja voisi käyttää useammassa kuin yhdessä kohteessa.
Mielestäni hirvituhojen korvaustason nosto on huono ratkaisu tilanteeseen. Sillä on hirvieläinlaidunnuksen hyväksyttävyyttä joissain yhteyksissä pyritty parantamaan. Vaikka metsänomistaja korvauksia saisikin, yhteiskunnalliset ongelmat jäisi jäljelle. Mikään metsänomistajan saama korvaus ei kata sitä, että punkit ja hirvikärpäset lisääntyy, monimuotoisuus kaventuu, tulevien sukupolvien mahdollisuudet kasvattaa terveitä metsiä heikentyy ja liikenneturvallisuus vaarantuu.
Loimaan kommenttiini vielä lisäys, kun Suorittava oli huolissaan metsästäjätyhjiöstä. Loimalla tuosta ei ole kyse. Siellä aktiiviset metsästäjät ja riistapolitiikka ovat toimillaan saaneet aikaan tilanteen, jossa hirvieläinkanta on räjähtänyt hallitsemattoman suureksi. Jos metsästäjien määrä vähenee, luulisi näillä tavoitteena olevan pitää kannat hallittavalla tasolla. Vai kiihdyttääkö Suorittava autolla ajaessaan vauhtia, jos jarrut on rikki?
Valitettavasti olisi jo aikaa pitänyt herätä aitaamaan ja aitaamaan. Myös maantiet ja kylät ja niin päin pois. Vai olisko sittenkin jopa ”kepulaariin” järkeen menevää että alettais kumminkin siitä helpommasta päästä: Aletaan lahdata noita sorkallisia urakalla. Menköön sitten viimeinenkin jos mennäkseen on. Ei niitä ketään perään itke. Mutta Puuki alkaa jo ”kypsyä” aitaamiselle, selvää edistystä havaittavissa.
Minä esitin jo vuosia sitten taimikoiden aitaamista ja hirvireservaattien perustamistakin syystä että metsästyksellä ei tuota hirvikantaa ole pystytty pitämään tarvittavan alhaalla joka paikassa Suomea. Osa syynsä hirvieläinkannan aiheuttamiin metsätuhoihin on mm. metsien lisääntyneellä pusikoitumisella eikä ongelman ratkaisu ei ole kovin yksinkertainen . Teoriassa kyllä, kun vain vähennetään niitä eläimiä tarpeeksi. Käytännössä ei näköjään toimi E-Suomessa ainakaan.
Hirvien aiheuttamista taloudellista vahingoista vain 10% kohdistuu metsänomistajiin ja 90% muihin tulonsaajaryhmiin. Sehän menee samassa suhtessa kuin vientitulotkin.
”Peurojen ruokinta on yksi ongelma. Niille viedään rekkakuormittain porkkanoita ja juureksia, mutta yhtäkkinen lopettaminen vain lisäisi maatalousvahinkoja”, Tiirola sanoo.”
Jos aitaan oman taimikkoni, kasvaa laidunnuspaine naapurin taimikossa. Kun naapuri aitaa taimikkonsa, kasvaa seuraavan naapurin taimikossa laidunnuspaine jne.
Itse olen tehnyt sähköaita-aitausharjoituksia estääkseni valkohäntien pääsyn pihalle ja puutarhaan. On monella tapaa haasteellista, esimerkiksi tykkylumi painaa väkisin aitanauhat maahan. Nostan kyllä Jesselle hattua, että jaksaa otsalampun valossa tarpoa iltaisin auraamattomien taivalten takana tarkistamassa aitoja, joskus vielä akut repussa. Ei onnistu etämetsänomistajilta.
Väkisin tulee mieleen, että aitaamien pitäisi tapahtua toisinpäin, ruokinnan varassa olevat eläimet olisivat aitauksen sisällä, eikä ulkopuolella.
Voi sitä vahinkoja laskea Tolopaisen tavallakin, hänellä vain tapahtui pilkkuvirhe.
Hirvieläinkolarien kustannukset ovat yhteiskunnalle noin 90 miljoona vuodessa. Metsävahingot 1,5 miljoonaa, jossa on itseasissa mukana myös maatalousvahingot. Metsien osuus taisi olla noin 0,9 milj.
Eli metsänomistajiin kohdistuu vain 1% hirvieläinvahingoista….riistahallinon laskukaavan mukaan. Onko se vähän vai paljon?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.