Reimalla on oikea asenne. Minäkin olen ottanut armotta pois palstat hirvikannan kasvattaja seuroilta. Ovat menettäneet silloin paljon yhtenäistä metsästysmaata. Oikeaa asennetta pitää joskus kasvattaa pakon avulla.
Joskus toistakymmentä vuotta sitten oli ”Mota” nimistä tököttiä, jota hädissäni ruiskutin istutusmännyn taimiin. Kyllä se jotenkin esti syöntiä, mutta sitten se kiellettiin ja taimet syötiin. Hukkaan meni se investointi, enkä enää ole lähtenyt mitään Tricoja kokeilemaan, jos käy vaikka samoin.
Jos halutaan hirvistä ongelma tietyllä alueella ,voi toki purkaa vuokrasopimuksen . Muistutan kuitenkin vielä ,että jo tulevalla metsästyskaudella sirpalealueiden käyttö metsästyksessä on kielletty. Ellei seurojen/maanomistajan kanssa päästä sopimukseen ,alueella ei metsästä kukaan eikä sitä lasketa kuuluvaksi kenenkään metsästysalueeseen , jonka perusteella pyyntilupia haetaan. Sähköiseen karttaan jää aukko. Jos ko alueella kuitenkin yritetään metsästää,seuraa kutsu leivättömän pöydän ääreen.
Nämä kuvat ovat niille , jotka ovat huolissaan siitä , että maassamme on liikaa puupeltoja.Alimpana kuva , jossa on tehty energiapuunkorjuu noin 5 vuotta ennen kuvanottohetkeä. Voin vakuuttaa , että hirvet pitävät näistä olosuhteista.
Se asia korjautuu 5 vuoden sisällä.On paikkakuntia , joilla metsästäjätutkinnon suorittaa vuosittain 1 tai 2 henkilöä . Toisina vuosina ei yhtään. Poistuma on reilusti suurempi.
Tuo suorittavan höpinä metsästystyhjiöistä on sitä samaa jorinaa jota aiemminin on paahtanut. Turha pelotella. Kyllä kokemusta on. Minulla oli Pohjois-Satakunnassa varsin mukava alku haavan kasvatukseen kun metsästäjät tyrivät vuokrasopparinsa postilaatikkokulttuurilla edes ilman yhteydenottoa ja pelisäännöistä sopimista. Heidän paperinsa lensi suoraan pannun pesään. Nyt vasta on ollut metsästysvuokrasopimus ja heti alkoi myös ongelmat. Alueelle suorastaan jahdattiin hirviä urakalla ja ammuttiin vain valikoiden joku vasa. Isot säästettiin. Esim. yksi iso naaras oli metsästäjän tähtäimessäkin mutta ei ampunut. Kun ei huvittanut. Tätähän isojen vanhempien lehmien kohdalla tapahtuu kun ei haluta tuotantoeläintä pois. No, seuraus oli että se mieltyi haavikoiden läheisyyteen ja aitaamattomat alat syötiin tyyni. Lisäilin hiukan aitoja mutta jokasuuntaan ei voinut suluttaa kun teitä sentään pitää päästä kulkemaan. Joten aidan sisällä taas alkoi kasvaa taimikko mutta ulkona olevia syötiin edelleen. Nyt aivan tämän talven osalta en tiedä vielä kun teitä ei ole aurattu että pääsisi vielä lähellekkään mutta ehkä minun pieni keskusteluni saattoi auttaa. Aikapaljon hiljaisemmalta ainakin joiltain kohteilta katsottuna näyttää.
On paikkakuntia , joilla metsästäjätutkinnon suorittaa vuosittain 1 tai 2 henkilöä . Toisina vuosina ei yhtään. Poistuma on reilusti suurempi.
Onko tätä muuten otettu huomioon pitkäntähtäimen kantasuunnitelmissa? Pitäisikö asiaa ennakoida ja pienentää kantaa sellaiseksi, että se sitten saadaan pienemmälläkin porukalla pysymään kurissa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.