Onkohan Arton tapauksessa vasa eksynyt hyvin hoidetuille taimikoille ja sen vuoksi nääntynyt lähes nälkään? Hirvihän ennen nääntyy nälkään, kuin syö hoidettua taimikkoa.
Riittävän isot kuviot ja hoidetut taimikot vähentävät oman kokemuksenikin mukaan hirvituhoja.Pitää paikkansa ,että hirvet ovat pohjimmiltaan laiskoja.Riski hirvituhoihin on suurin lehtipuuvesakon näivettämissä männyntaimikoissa.Tänä talvena täällä on hirvikanta edellisiäkin vuosia runsaampi,joten kyllä jossain paljastuu kaluttua taimikkoa.
Riistakeskuksen ohjeet miten vältetään hirvivahinkoja:
”Hirvien talvilaidunalueilla metsänhoidolla voidaan vaikuttaa hirvivahinkojen syntymiseen kahdella tavalla: pitämällä kasvatettava puulaji riittävän tiheänä ja lisäämällä hirvelle sopivan ravinnon määrää tasaisesti koko talvilaidunalueella.”
”Lehtipuun määrään voidaan kasvattaa suosimalla reikäperkausta, jolloin poistetaan vain mäntyjä välittömästi haittaava lehtipuusto. Mäntyihin kohdistuvaa laidunnusta saadaan vähennettyä merkittävästi suoraan ja välillisesti muuta ravintoa säästämällä Lehtipuustoa säästämällä myös luonnon monimuotoisuus kasvaa. Samalla säästytään ylimääräiseltä raivaamiselta, mikä puolestaan lisää varhaisperkauksen tuottavuutta”
Tapion suositukset: ”Talousmetsien käsittelyssä on tärkeää turvata luontokohteiden ominaispiirteet sekä lisätä ja ylläpitää monimuotoisuudelle keskeisiä rakennepiirteitä. Tällaisia rakennepiirteitä ovat muun muassa lehtipuusto, varvusto ja pensaat, kuollut, palanut ja lahonnut puusto sekä järeät ja vanhat puuyksilöt. Niiden säilyminen luo elintilaa linnuille, lahopuilla elävillä kääville, sammalille ja hyönteisille sekä muille metsän lajeille.”
Hirvieläinten on kuitenkin syötävä. Jos tarjolla ei ole muuta kuin vanhoja kuusikoita ja hoidettuja männyntaimikoita, ei ole vaikea arvata mitä ne tekevät. Hirvieläinten yhteen lasketun kannan suuruus per alueen ravintoresurssi on ratkaiseva tekijä vahinkojen syntymisen ja monimuotoisuuden säilymisen/paranemisen kannalta. Ravintoresurssia voisi koettaa järjestää muualle kuin männyn taimikkoon ja seurata tilannetta: kummalla kuviolla hirvet mieluummin oleskelevat, puhtaaksi nuollussa männyntaimikossa vai lähistöllä olevassa lehtipuuvesakossa.
Reikäperkaus ei ole suositeltavaa. Kaksi raivausta on taimikoissa useimmiten kuitenkin tarpeen ennen ensiharvennusta: ensimmäinen on varhaishoito ja vasta toisessa eli taimikonhoidossa kannattaa jättää lehtipuita.
Kannattaa kuitenkin käyttää niitä VMI:n koealaja hirvituhojen mittarina, eikä yksittäisiä valokuvia.
Säännöllisesti inventoituja koealoja on 60 000. Viimeisen VMI:n mukaan vakavia tai täydellisiä tuhojakin on taimikoissa yli 100 000 hehtaaria. Se 1,5 miljoonan vuosittainen vahinkokorvaus tekee 15€/ha/vuosi täydellisestä tuhosta. Onko se vähän vai paljon kysyttiin kirjoituksessa, johon tämän ketjun otsikossa viitataan.
Kun riistahallinnon korkeimmalla tasolla toiminut sylkäisee suustaan tuollaisen suuren limaisen sammakon suoraan meidän ”metsäpolitrukkien” silmille, niin huolestuttaa.
Riistahallinto on kuitenkin se, jonka pitäisi lain mukaan huolehtia siitä, että vahingot pysyvät kohtuullisina.
”Ravintoresurssia voisi koettaa järjestää muualle kuin männyn taimikkoon ja seurata tilannetta: kummalla kuviolla hirvet mieluummin oleskelevat, puhtaaksi nuollussa männyntaimikossa vai lähistöllä olevassa lehtipuuvesakossa.”
Kun otetaan peurat ja kauriit mukaan tarkasteluun, tällä suunnalla niitä riittää ihan joka paikkaan. Sähköaita taitaa olla ainoa käyttökelpoinen tapa ohjailla niiden liikkeitä ja muutaman vuoden kokemuksella Trico on myös toiminut ravinnonhankinnan ohjailussa. Jälkiä ristiin rastiin menee ruiskutetuillakin kuvioilla ja taimikon alkuvuosina osa mättäiden taimista on tallottu.
Saa nähdä miten jatkossa, kun nuo männyt alkaa olla hirven kannalta makeimmillaan ja alkaa se ruiskuttaminenkin tulla työlääksi, kun latva karkaa käden ulottumattomiin.
Metsälehdessä eräs kirjoittaja myös suositteli Tricoa, ja totesi että ”taimien syöttäminen hirville on turhaa”. Jokavuotinen ruiskuttaminen käy kuitenkin vähänkään isommilla kuvioilla liian työlääksi ja kalliiksi, jotta siitä olisi ratkaisuksi. Harrastelumetsätaloudessa tietenkin ok. Sama koskee aitaamista. Enkä nyt väitä, että Glan tai jeesin metsätalous olisi harrastelua, vaan että te hoidatte hirvieläimet pois työläällä tavalla.
Helpompaakaan keinoa ei minulla ole tiedossa. Ja kun pitäisi koivuakin kasvattaa, Tricon soveltuvuus siihen ei ole tiedossani. Vaihtoehtona on kasvattaa heinikkoa, mutta sitten täytyy jatkaa keskustelua Heinälehden keskustelupalstalla ja jättää Metsälehti puuntuottajille.
Metsästysoikeus on metsänomistajan. Kun metsänomistaja sitten vielä vastikkeettomasti antaa tämän metsästysoikeuden metsästäjille, niin yleisesti metsästäjän asenne on kuin Suorittavalla. Vähäistäkään kunnioitusta omistajan oikeuksia kohtaan ei tunneta, jota olen usein hämmästellyt.
Suorittavan asenteella varustettuja en halua päästää metsiini ollenkaan, sen enempää metsästämään kuin hakkaamaankaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.