Aplilta hyvä vinkki videosta. Tilannetta voisi tsuumailla siltäkin kantilta ,että kyseessä on Jessen mainostama ylispuiden poisto . Siis isoja ja oksaisia koivuja päällä ja epätasainen kuusikko alla . Vaikeusastetta voi toki lisätä miettimällä , miten homma onnistuu pari pykälää pienemmällä harvennuskouralla ja vielä pimeässä. Homma ei näytä etenevän ihan lentämällä ,vaikka tehdään aukkoa selkeissä olosuhteissa järeillä vehkeillä. https://www.youtube.com/watch?v=CBpngwnGiXw&t=
Isojen koivujen kanssa turaamista. Ponsse Scorpion King h7
Kyllä kuusettuminen on haitaksi sekä hirvieläimille, että metsille, mutta sitä kierrettä ei vaan saa katkaistua.
”Jotkut seurueet saavat hirvet kahdessa viikossa ja havainnot päättyvät siihen. Toiset jahtaavat vielä tammikuussa ja havaintoja tulee tilastoihin koko ajan.”
Siksi Luke käyttääkin mittarina havaintoja metsästyspäivää kohti. Jopa eräs riistahoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja näkyy kritisoineen Lukea, että samat hirvet tulee laskettua moneen kertaan. Jos jättää ilmoittamatta havaintoja sillä perusteella, että samat hirvet on jo nähty viime viikolla, menee havaintoja päivässä ja siten koko kanta-arvio pieleen.
Jos käy metsällä yhden päivän ja näkee 10 hirveä. Havaintoja päivässä on 10.
Jos käy metsällä 10 päivää ja näkee joka kerta vaikka samat 10 hirveä, eli havaintoja yhteensä 100, niin havaintoja päivässä on sama 10.
Jos ne 10 hirveä ampuu yhdessä päivässä ja lopettaa metsästyksen siihen, niin silloin ei tiedä paljonko jäi, vai ammuttiinko ehkä kaikki. Mitä enemmän metsässä hyöritään sitä tarkemmaksi arvio tulee….kunhan kaikki havainnot ilmoitetaan.
Juuri noin kuten planter kirjoitti. Jotta saadaan luotettava kuva niin aina parempi että metsästyspäiviä olisi useampia. Jos metsästyspäivien lukumäärät vaihtelevat paljon naapuriseurojen välillä ja metsästys tapahtuu vaikka eri päivinä niin virhemarginaali kasvaa. Näin olen asian ymmärtänyt.
Satakunnassa ”puutarhurin hommia” harrastetaan. Minulle valitettavasti muutamankin hehtaarin syönti on jo niin merkityksellinen, että se aiheuttaa ”harmistusta”.
Suorittavan tarina ja selitys hoitamattomuudesta minun aikanani uudistetuissa kohteissa on pelkkää potaskaa. Voi toki olla, että syövät aina vaan ”ohikulkumatkalla….” Sattuu toki latu vaihtumaan jokaisella siirtymällä.
Hirvi on laiska elukka. Se asustaa vain siellä , missä on runsaasti monipuolista evästä ja suojaa nauttia metsän antimista . Jos esimeskiksi taimikon varhasihoidosta luovutaan ja tehdään toimenpiteet myöhemmin isomman kemerapotin toivossa , edellä kertomani edellytykset täyttyvät 100%:sti. Ainakin tilastojen mukaan tuo isompi rahapotti kiinnostaa enemmän , kuin varhaishoitoon tarkoitettu pienempi rahasumma . Hirvi on kuitenkin haitoista pienin , joka näin menetellen seuraa.Seuraavassa varhaisperkaus on myöhästynyt ja lehtipuu ehtinyt etukasvuiseksiTämä puolestaan on säilynyt koskemattomana jo kaksi talvea sopivan raivauksen ajoituksen ansiosta
Vilkaisin Ase ja Erä-lehteä kirjastoreissulla. Ilvesten kaatolupien määrä on puolittunut. Jutussa harmiteltiin sitä, että jälkihavaintoja on tehty vähän ja siksi lupiakaan ei saa. Se ei tullut mieleenkään vaihtoehtona, että ilvesten määrä olisi pudonnut ja kaatolupien vähentäminen varsin perusteltu juttu.
Tulipahan vain tämäkin mieleen noista hirvihavainnoista.
Hirvi on laiska elukka…….Olen samaa mieltä…..Eilen löytynyt meiltä päin vasa todella huonokuntoinen ei ole jaksanut liikkua …Oli tullut käsky lopettaa, oli elopaino ollut punnittaessa peräti 45 kiloa….Viime talvena saman tyylin aikuinen uros…Tiellä juoksi auton edessä ei lähtenyt lumelle oli todella laiha.
Nythän olisi ollut oiva talvi luonnolliseen kannan vähennykseen kaikilla hirvieläimillä. Lunta paljon ja ravinnonsaanti vaikeaa. Mutta onhan metsästäjät hereillä ja ruokinta täysvauhdissa ettei vaan menetyksiä tule! On täysin sekoa touhua mutta eihän tuo mitään järkeä tarviikkaan.
Suorittavan kuvissa on täysin monotominen mäntytaimikko jossa ei ole minkäänlaista näkösuojaa vieressä kulkevaan tiehen nähden. Hirvi on hiukan sentään arempi eläin kuin peurat. Peurat tulevat kyllä tienvarsipelloillekkin syömään liikenteestä suuremmin välittämättä. Hirvi ei. Mutta kunhan tuo nousee hiukan hirven peittävämmäksi alkaa syöntituhot tuolta ison metsän reunasta ja kerkiää kyllä vielä tekemään mainittavaa tuhoakin. Mutta toki tuo puupelto jää tieltä kuvaten ehjän näköiseksi vielä silloinkin. Tuolla alueella ei muutenkaan hirviongelma kovin paha voi olla noista lehtipuukuvistakin päätellen. Niissäkin hirvituhoa suht vähän.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.