Kyllä havaintoja per metsästyspäivä käyrät ovat parhaita kuvaamaan hirvikantaa, jos kiintiötä ei ole ammuttu täyteen muutamassa päivässä.
Näissä havaintokäyräparvissa on se virhe, että 2018 käyrä on väärässä kohtaa verrattuna vuosiin 2012-2015. Hirviä on nyt enemmän kuin 2012-2015.
Toivottavasti 2018 käyrä on oikeassa kohtaa verrattuna vuosiin 2016-2017, eli hirviä olisi vähemmän kuin silloin.
Kun 2016 syksyllä siirryttiin sähköisen hirvihavaintokortin käyttöön, piti havainnoista mennä lähes kaikki perille, kun aiemmin paperisia meni vain 80-90%. Havaintokäyrien mukaan kävikin päinvastoin, 20% havainnoista hävisi johonkin, sillä hirvikanta jakoi nousuaan 2016-2017, mutta havainnot vähenivät. Eli nyt ei kannata lähteä uutisoimaan, että hirvikanta on pudonnut vuosikymmen alimpaan tasoon.
Todellinen hirvikanta selviää vasta seuraavana vuonna kun uudestaan jahti alkaa. Seurueet lopettavat jahtejaan eri aikoina ja havainnot vaihtelevat runsaasti. Jotkut seurueet saavat hirvet kahdessa viikossa ja havainnot päättyvät siihen. Toiset jahtaavat vielä tammikuussa ja havaintoja tulee tilastoihin koko ajan. Vaikeaa tarkkaa hirvikantaa on määrittää pelkillä havainnoilla. Mutta kun aineistoa kerätään paljon niin jonkinlainen suunta saadaan. Ainahan hirvikanta on ”sahanut” eri vuosien välillä ja uskon että näin tapahtuu jatkossakin.
Jankutjankuta…. Samat tietäjät perustavat uusia ketjuja saman asian ympärille. Kyllä minun metsissä hirvi on ollut paras vesuri, korvannut ainakin yhden metsurin. Tuhojakin on tullut mutta hyöty on kyllä korvannut tuhot. Ymmärrän kyllä näitä puutarhureita joille jo hirvien polku ja muutama poljettu taimi on hirvituho ja käy verikavioon. Pitää vain ymmärtää mikä on puutarhanhoitoa ja mikä metsätaloutta. Mitäpä se muutama aukko haittaa. Kyllä se luonto hoitaa siihen vaikka hieskoivun joka tuottaa puumassaa.
Kertokaa kuka on onnistunut saamaan uudistettua ja hoidettua hakkuukypsäksi 100 prosenttisesti ilman minkäänlaisia tuhoja puutarhoissanne? SE ei onnistu edes omalla pottumaalla.
Montakohan ketjua jo hirvistä on puhumattakaan että nämä puutarhurit tunkevat jokaiseen aiheeseen hirvivihansa. Suhteuttakaa asiat
Miksikähän Wanhajätkä tuo hirviongelma puhuttaa? Ettei vaan olisi aivan todellinen ongelma jota metsästäjät eivät halua edes myöntää. Saati korjata asiaa. Onhan tässä nyt ensiharvennettu juuri yksi hirviraiskio ja jonkinlainen metsä siihen jäi mutta kun ottaa huomioon kuinka paljon oli puuta ja jouduttiin edes jonkinlaisen laadun aikaansaamiseksi jättämään ihan alarajoille tiheys. Siihenkin vielä jäi laatuvikaa riittämiin. Osansa toki oli myös liian rehevään pohjaan kylvetyllä männyllä mutta kun syöntimutkaisa oli varmaan yli 50 %:ia oli siinä haastetta konemiehille löytää edes joku kelvollinen seasta. Ja aukkojakin jäi, syynä hiukan liian nahkea suhtautuminen koivuun. Joka kaikenhuipuksi olisi ollut raudusta että siitä olisi saanut tosi hyvää täytepuuta mutta kun asennevammaisuus esti sen käytön. Jonka toinen motokuski kyllä myös avoimesti kertoi.
Asennevamma! Mutta kenellä?!jos palsta on päässyt huonoon kuntoon hoitamattomuuden johdosta ,syyllisiä tähän ovat hirvet ,ja motokuskit ,jotka eivät pysty paskasta kultaa taikomaan. Kun edes kyseessä olevan metsän ensimmäistä hoitotoimenpidettä,ennakkoraivausta , ei tehdä kunnolla ,voi asennevamma löytyä muualtakin.
Jesse mainitsi ,että hakkuu jäi taas kerran kesken. Syykin alkaa selvitä . Hakkuutyön kustannukset alkoivat kasvaa tuloja suuremmiksi . Tästä pieni esimerkki häiriöt värimerkkauksen toiminnassa. Kyseinen ongelma kasvaa toiseen potenssiin ,kun käsiteltävänä on oksaista koivikkoa . Siinä touhussa väri ja öljy lentää. Tosin väärästä paikasta ,kun huonosti karsiutuvat oksantyngät kiskovat letkujen nipat poikki . Tämä voi kirkastaa ajatusta siitä ,miksi motokuskien suhtautuminen koivuihin on välillä nihkeää . Jatkuvat keskeytykset työssä ja letkujen ,hydrauliikkaöljyjen ja värien kiikuttaminen palstan perille syövät hermoja rauhallisimmiltakin motokuskeilta . Jessen tapauksessa mitta tuli täyteen ennen ,kun palsta oli loppu. Koivua toki saa ja pitääkin leimikolla kasvaa ,mutta teknisesti huono puuaines on syytä poistaa jo ennen konehakkuuta.
Tässä ruotsintaitoisille oiva yhteenveto hirvien ravinnosta. Etelä-Suomessa on meneillään samantyyppinen kehitys eli kuusettuminen. Tutkimuksen mukaan hirvet suosivat sekaravintoa myös talvella, ja syntyvät hirvenvasat ovat keskimäärin painavampia, kun sekaravintoa on tarjolla.
Etelä-Suomessa sekaravinnosta kilpailevat hirvien kanssa kauriit. Hirvien kannalta paras tilanne olisi ehkä siis sellainen, että hirviELÄINkanta olisi kohtuullisen alhainen, niin että monipuolista ravintoa riittäisi kaikille ja eläinten terveydentila olisi hyvä. Tässä tilanteessa metsänomistaja voisi valita puulajit vapaasti ja samoin vapaasti myös paikat, mihin lehtisekapuustoa jätetään, joko männyn ja kuusen taimikoihin tai erillisiin kuvioihin. Sitä puuston monimuotoisuutta PITÄISI olla jossain päin palstaa ellei jokaisella kuviolla.
Mielestäni jokaisen metsänomistajan olisi hyvä katsoa muutama Janne Seppäsen video YouTubessa, on hyviä ja opastavia, ja varsinkin viimeisin kertoo hyvin koivikon hakkuista..
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.