Kyllä sillä alueella on pahoja ongelmia. Merilapin alueella Tervolassa ja Kuivaniemellä on istuttu oikeudessakin puimassa tilannetta. Pakallisilla metsänomistajilla ja metsästäjillä ei ole mitään sananvaltaa siihen minkälaisia hirvimääriä teillä ja metsissä liikkuu.
Metsästystapahtuman ulkopuolella nähdyt hirvilaumat eivät ole hirvihavaintoja, eivätkä kolaroidut hirvet ole hirvihavaintoja. Ne ovat niitä suorittavan portaan kammoksumia arvioita, joilla ei ole mitään tekemistä hirvikannan koon kanssa.
Kun hirvitiheys alueella oli tavoitehaarukassa, niin hirvien lähes rauhoittaminen oli käsittämätön temppu. Sama tapahtui valtakunnan tasolla. Hirviä oli 2012 yli 85 000, kun tavoite oli 76.000, siitä huolimatta kaatolupamäärät puolitettiin pariksi vuodeksi ja hirvikanta nostettiin yli 100 000 määrään.
Planterin linkistä selviää hyvin asian mielipuolisuus. Hirvikannan koko on ollut täysin sivuseikka lupien myöntämisessä.
Lihamäärä per metsästäjä on painoarvoltaan paljon tärkeämpi ja varsinkin kateus. Tässäkin tapauksessa oli taustalla alueen toinen yhteislupa yhteisö, koska nämä eivät olleet samassa yhteislupa hakemuksessa. Toinen yhteislupahakija löi kaikinkeinoin kapuloita rattaisiin ja käytti suhteitaan hyväksi luvanmyöntäjiin.
”Mitä tuolla tapahtui vuoden 2011 ja 2012 välillä? Oliko päättäjätaholla joku henkilövaihdos?”
Organisaatiomuutos. Suomen riistakeskus aloitti toimintansa 2011. Riistakeskukseen yhdistettiin Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit.
Valtakunnalisen riistaneuvoston puheenjohtajaksi tuli henkilö, jonka mielestä hirvet aiheuttavat 0,6 promillen vahingot metsän tuottoon ja riistapolitiikkaa alettiin linjata niin, että metsävahingoilla ei ole mitään merkitystä, eikä sovituista hirvikatavoitteista tarvitse välittää.
Maa-ja metsätalousmisteriö, MTK ja keskustapuolue ovat tämän toiminnan ”takuumiehinä”. Niillä olisi mahdollisuus vaikuttaa, mutta eivät tee mitään, vaan allekirjoittavat sen 0,6 promillen vahinko-osuuden.
Vuosi 2011 . Pyyntilupia 632 ,joista käytettiin 50,8%
Vuosi 2012. Pyyntilupia 116 ,joista käytettiin 69,5%.
Vuosi 2013. Pyyntilupia 87 ,joista käytettiin 89%.
Vuosi 2014. Pyyntilupia 191 ,joista käytettiin 94%
…ilmeisesti oli kyse kannan romahtamisesta ,ei henkilökemioista.
Tutun rhy:n alueella tapahtui sama ilmiö 90- luvun puolivälissä. Vuonna 1996 pyyntiluat romahtivat niin,että koko pitäjässä kaadettiin 14 hirveä ,mutta jo 2000-luvun alkuvuosina enimmillään keskimäärin 180 yksilöä kolmena vuotena peräkkäin. Vuoden 2011 jälkeen lupamäärät laskivat yleisesti hirvikannan onnistuneen leikkaamisen seurauksena. Näin meillä ja näköjään myös Tervolassa. Kannan voimakkaaseen kasvuun on valitettavasti pystytty reagoimaan edelleen liian hitaasti.
Tapaus tervola. Pyyntimäärät pudotettiin 3 vuodeksi, jotta kanta saatiin suorittavan ’normaaliksi’ ja lupamäärä takaisin 600 elukkaan.
Suorittava mainosti tänä vuonna hirviä kaadettu tervolassa 800. Se tarkoittaa 5,33/1000ha koko kunnan alueella. Sisältää taajamat yms. Silti siellä edelleen hyppii hirvet kokoajan teillä vaarantaen ihmishenkiä.
Onko suorittava nuo sinun käppyräsi ja vitun havaintomerkinnät pitänyt millään tavalla paikkaansa tällä alueella?
Paljonko suorittavan käppyrät antoi Tervolan kannaksi vuonna 2017? Veikkaan 2,7/1000ha. Silti alueelta tapetaan seuraavana syksynä yli 5/1000ha.
Se oli hyvä, että saatujen lupien käyttöaste parani, mutta se oli huonoa, että haettujen ja saatujen lupien määrä aleni noin jyrkästi. Merkitsevää on loppuviimeksi kaadettujen hirvien määrä ja jäävä talvikanta, ei nähtyjen hirvien määrä eikä lupien määrä.
Mikähän mahtaa olla valkohäntäpeuran vaikutus metsän aluskasvillisuuteen. Varpuja lienee syö paljon. Taitaa metsälinnut kärsiä kun peurat järsii mustikat pois. Miten tätä vieraslajia sallitaan? Muniakin kuulemma syö.
MJO:lle totean , että vuonna 2011 olis ollut mahdollisuus pistää hirvikanta polvilleen . Metsästäjistä ja havaintojen vähäisyydestä johtuen puolet luvista jäi käyttämättä .
Se ,että hirvet tarjoavat yllätyksiä , johtuu kannan vinoutuneesta rakenteesta.Naaraita on liikaa suhteessa uroksiin . Ne jäävät kaatamatta silloinkin , kun kantaa leikataan . Kun uroksia ammutaan mieluiten ko tilanteessa , osa naaraista jää tiinehtymättä urosten puuttuessa . Vasojen alhainen määrä harhauttaa ajattelemaan , että hirviä on vähän . Kolmessa vuodessa tilanne” korjautuu”, kun hirviä metsästetään maltillisemmin ja nuoret urokset saavuttavat sukukypsyyden. Pommi siis rakennetaan kolmessa vuodessa ja se räjhtää neljäntenä . Naaraita saisi olla korkeintaan 1,5/ yksi uros . Lapin hirvitalousalueen n:o 9 kohdalta voi tarkistaa tilanteen kuluneen kauden osalta. Mielenkiintoinen piirre on , että metsästäjät itse ovat asettaneet tavoitteeksi 3 naarasta yhtä urosta kohden. Ei ihme , että yhteiselo hirvien kanssa on haasteellista.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.