Ei kannata sotkea keskenään havaintoja metsästystapahtuman aikana ja jahdin päätyttyä tehtyä ARVIOTA jäävästä kannasta. Harva pystyy alueensa hirvien kokonaismäärää arvaamaan oikein. Päivittäisissä havainnoissa on puolestaan aina lihaa luiden ympärillä. Kun havaintoja kertyy niukasti metsästyspainetta luonnollisesti alennetaan .
Tottakai sotketaan, jollei noilla sinun käppyröillä ole mitään tekemistä OIKEAN talvehtivan kannan kanssa. Eikä kantaa tarvitse oikein arvioida, mutta ei se voi aina poiketa noin paljon.
Koko hirvenpyynti pitäisi vapauttaa lupavapaaksi. Metsästysaika voisi olla aluksi sama jäniksen metsästyksen kanssa. Ihan samalla tavalla jäniksien kaadot vähenevät kannan vaihtelun mukaan.
Jollei tehoa, niin ansa- ja myrkkypyynti mukaan ja ympärivuotiseksi. Varmasti laskee kanta, kunhan valta otetaan riistadesanteilta pois.
Paljon jäisi hirviä kaatamatta ,jos MJO:n mahdollisesti tarkoittamat ”riistadesantit”eivät patistelisi käyttämään enemmän pyyntilupia. Ainakin Keski-Suomessa on kampanjoitu viime vuosien aikana kovastikin sen puolesta,että lupien käyttöastetta on nostettava. Jahtikauden kallistuessa lopulleen on asiasta muistutettu vielä erikseen.
Marssijärjestys on ollut hirvikannan vaihteluiden aikana se , että metsästäjät ovat ensin oma-aloitteisesti rajoittaneet metsästystä havaintojen vähentyessä . Tämän jälkeen on metsästetty vuosia hyvinkin varovaisesti ,jopa huomattavasti alle riistaviranomaisten suositteleman määrän,ja vasta riistaviranomaisten paimentamana on metsästyspainetta saatu nostettua riittävälle tasolle . Tämäkin prosessi kestää useamman vuoden . Yleensä kolmesta neljään. Tuon jälkeen palataan lähtöruutuun ja aletaan kasvattaa kantaa uudelleen .
Ettei homma olisi liian helppoa ,hirvikannan vaihtelut huipuista taantumiin osuvat eri vuosille eri osissa maatamme. Jossakin kantaa leikataan ja toisaalla kasvatetaan samanaikaisesti .
Jotakin pyritään Pohjoisen hirvikannallekin tekemään . Oulun ristakeskuksen alueella hirviä kaatui 2,2 kertainen määrä vuoden 2018 kaudella verrattuna vuoteen 2013 , jolloin verotus oli hirvikannan taantuman takia alimmillaan . Lapissa kerroin oli 4,3 verrattuna 2013 tilanteeseen.(2330 /10025). Näin radikaalia leikkausta on tapahtunut tuskin missään maamme alueella. Tämäkään ei ole MJO:n mielestä tarpeeksi???….vai ovatko metsästäjien tekemät kaatoilmoituksetkin puppua?
”Tällöin taimet tuottavat runsaasti makua heikentäviä haitta-aineita.”
Ammutaan nyt alas tämäkin urbaani legenda. Kun hirviä on kohtuullinen määrä taimikkoalaan nähden, silloin ne valitsevat mieleistä sapuskaa. Kun niitä on riistaneuvoston päätöksellä enemmän kuin taimikot kestävät, syödään kaikki, kyllä maistuvat haitta-aineetkin.
Vaikka yhtään risua ei ole varjostamassa taimia ja aurinko pääsee porottamaan niihin koko päivän ja haitta-ainepitoisuus on tapissa, niin kylvötaimikostakin syödään osa taimista kokonaan ja lopuista vuosikasvut, joka ikinen vuosi. Kun taimet ovat saavuttaneet 30 cm pituuden alkaa syönti.
”kasvavat vuosia nopeammin hirvien ulottumattomiin latvuksensa osalta.”
Taimikko ei edes ikinä saavuta sellaista vaihetta, että riistakeskuksen hoito-ohjeita siihen voisi soveltaa.
Näistäkin haitta-aineisista taatusti kynitään taas viimevuoden kasvut, kun tulevat näkyviin lumen alta.
Tervolassa on ollut hirvikolareita myös yhden kunnan tarpeiksi. Onneksi suorittavan käppyrä varmasti väittää tämänkin vain lottovoittoon verrattavaksi sattumaksi.
Tervola näyttäisi olevan Lappi 9. hirvitalousaluetta .Hirviä on alueelta kaadettu runsaat 800, mikä on reilut neljä kertaa enemmän , kun vuonna 2014. Metsästysaikaisten havaintojen määrä on puolittunut vuoden 2013 havainnoista. Jahtikauden alusta lähtien havaintoja on kertynyt tasaisesti 1,5/metsästyspäivä .Yleensä alkukaudesta havaintoja kertyy enemmän.
Se , että hirvet kasautuvat talvisin teiden varsiin, ei ole uutta eikä ihmeellistä . Niin hirvet käyttäytyvät keskemmällä Suomeakin . Erityisesti valtatie 23:n varsi ja sitä sivuava junarata tuntuvat kiinnostavan juuri tänä talvena. Nyt väylien reuna-alueilla kasvaa sankka lehtipuuvesakko kolme vuotta sitten tapahtuneen koko tie-ja rautatiealueen kattaneen puiden poiston ja raivauksien jäljiltä. Maantiesuolalla maustettua vesakkoa kasvaa 10 metriä leveänä kaistana tien molemmin puolin lähes 50 kilometrin matkalla ojan ulkoreunasta alkaen.
Kuten jo jossakin aikaisemmassa kommentissani totesin , hirvet viihtyvät parhaiten lehtipuuvesakon kimpussa kyseisen tien lähialueella . Tien toinen puoli on paikoin kuin jyrätty hirvien jäljiltä , mutta ihme ja kumma toisella puolella varhaisperattu usean hehtaarin männyntaimikko on säilynyt koskemattomana jo kaksi talvea. Tosin viime talvena ei vastaavaa hirvien invaasiota ei ollut. Vesakko oli vielä liian matalaa.
Lapissa on taimikkoja, joista porot ovat kaltanneet kaiken kehtipuun pois. Silti hirvet niissä viihtyvät ja tuhoja tekevät. Raivaussahalla ei hirvituhoja voi ehkäistä siellä missä hirvet tykkäävät liikkua.
Tervola näyttäisi olevan Lappi 9. hirvitalousaluetta .Hirviä on alueelta kaadettu runsaat 800, mikä on reilut neljä kertaa enemmän , kun vuonna 2014. Metsästysaikaisten havaintojen määrä on puolittunut vuoden 2013 havainnoista.
Eli havainnot on puolittunut vuodesta 2013 ja silti kaatomäärä on ollut mahdollista kasvattaa nelinkertaiseksi? Eikö tuosta voi jo päätellä, ettei hirvikantaa ole ollut tarkoituskaan rajoittaa vuosina 2013-2017. Siinä kyllä onkin onnistuttu.
Pienellä lakimuutoksella tuonkin alueen hirvikanta saataisiin kuriin sallimalla talvipyynti. Pienellä alueella pyörii tälläkin hetkellä useampia 9-12 eläimen tokkia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.