› Keskustelut › Metsänomistus › Hirvitulo

  • Tämä aihe sisältää 100 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta, sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 100)
1 2 3 4 … 8 9 10

  • Hirvitulo

    Lähetetty: 16.9.2018, 17:57

    Merkitty: 

    Uusimmassa Metsälehdessä oli juttu hirvenmetsästyksestä ja sen tulojakaumasta. Ongelmana on, kuten artikkelissa todetaan, ettei maanomistaja monestikaan saa korvausta hirvenmetsästyksestä. Myöskäään kannan kokoon ei maanomistajilla ole juurikaan valtaa.

    Nykyinen 1000ha pinta-ala vaatimus on pitkälti syynä näihin ongelmiin.

    Jos hirvi vapautettaisiin kaikkien saataville, ongelmat poistuisivat. Toimiva järjestelmä olisi pyyntilupien arpominen, jossa kytkös maanomistuksen ja hirvenmetsästyksen välillä katkaistaisiin perinteisessä mielessä ja pyyntiluvan hinta nostettaisiin 1000€. Ehdotan mallia jossa hirveä saisi luvan haltija pyytää missä tahansa oman hirvitalousalueensa sisällä, toki nykyiset turvaetäisyydet asuttuihin rakennuksiin ja maanteihin tulisi säilyttää. Riittää että lupa arvonnassa onni on myötä. Se maanomistaja, jonka maalle kaato tehdään, saisi puolet lupamaksusta, loput käytettäisiin nykyistä parempaan tuhokorvausjärjestelmään ja lupahallintoon. Uudessa mallissa hirvikannan koon määrittelisi Luke, haittojen ja susitilanteen perusteella.

    Hirvi lupa olisi henkilökohtainen. Kaadon tapahduttua tulisi ruho merkata lipukkeella Kanadan malliin välittömästi. Se joka tavattaisiin merkkaamattoman ruhon luota, syytettäisiin automaattisesti salametsästyksestä. Koiran käytöön oikeus olisi ainoastaan luvan haltijalla.

    Näillä keinoin pyynti kohdistuisi alueille joissa hirviä on ja luvat pyrittäisiin varmasti käyttämään. Varsinkin jos luvan käsittelymaksuja perittäisiin 30% vaikkei saalista tulisikaan. Samalla nykyinen korvausmäärä kasvisi ja hirvikanta säilyisi järkevällä tasolla. Metsästäjiä kyllä riittää, se ei muodostu ongelmaksi.

    Tekijä
    Hirvijäärä
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla 19.9.2018, 07:49

    Valkohäntäpeurakannan kasvu halutaan pysäyttää ja hirvikantaa halutaan lisätä, siinä on tämän päivän arkirealismia Varsinais-Suomessa. Ei puhettakaan halusta tervehdyttää tilannetta.

     

     

    A.Jalkanen 19.9.2018, 10:32

    Esitin blogissani arvion, että hirvieläinkantamme on viime vuosikymmeninä kasvanut 50 tuhannesta 250 tuhanteen yksilöön, ja mietin, että meniköhän vähän yläkanttiin. Eipä mennyt, jos ns. viralliset kanta-arviot tarkoittavat talvehtivia kantoja (?). Kesällä hirvieläimillä on huomattavasti suurempi kanta, kun keväällä syntyy vasoja ja vasta syksyllä ammutaan iso osa kannasta pois.

    Valkohäntiä on jo enemmän kuin hirviä, ja ne ovat pakkautuneet pienehkölle alueelle Lounais-Suomeen. Samoin niiden aiheuttamat punkkitaudit ja liikennevahingot painottuvat sinne, joten ei ihme, että kannan tervehdyttämiseen on lopultakin herätty. Toivottavasti villisian kannanhoito sujuisi vähän paremmin. Jos mikään muu ei auta, niin ainakin se, että keskitetään metsästys joksikin aikaa lähes pelkästään naaraisiin.

    Rannikkoalueiden hirvikanta on kyllä sitä luokkaa, että jonkinlainen kapinaliike voisi olla paikallaan. Aluksi voisi viestittää riistaneuvostoille että tavoitteena pitäisi olla esim. laskea hirvikanta alle 3/1000 ha METSÄpinta-alaa.

    Mistä muuten johtuu, että hirvikanta ei laske susista huolimatta Satakunnassa kuten Pohjois-Karjalassa? Ehkä siksi, että idässä niillä on apuna karhut.

    Gla 19.9.2018, 11:22

    Juurihan täkäläiset metsästäjät kyselyssä olivat pääosin sitä mieltä, että peuroja on sopivasti. Tervehdyttämiseen ei siis ole herätty, vain kannan kasvun pysäyttämiseen. Se ei vielä tarkoita peurojen vähentämistä.

    Olisikohan toinen syy hirvien määrän kehitykseen se, että peuroja on lännessä kuin hyttysiä Lapissa, eikä petojen metsästyspaine tunnu missään?

     

    Puuki 19.9.2018, 11:34

    Miten kustannustehokas olisi edullisin toimiva riista-aita ja sopiva karkote lisäksi arvotaimikoiden suojaukseen ?  Muutama 100 euroa /ha luultavasti. Ennen paimenpoika-sähköaitojen tulemista käytettiin piikkilankaa karja-aitausten tekoon.  Edullisemmat ylläpitokustannukset olisi sillä . Käyttökelpoisuus  pitäisi kokeilla.

     

    harrastelija 19.9.2018, 15:36

    Jeesillähän on kokemuksia h.haavan suojauksessa aitaamalla, Jees voisi kertoa vähän tarkemmin kustannuksista ja kunnossa pidosta?

    Nythä suunnitellaan Suomen ja Venäjän rajalle villisika-aitaa. Mahtaa tulla kallis ait? Villisika-aita on upotettava maahan, yli sika ei lyhyilla jaloilla juuri hyppää. Sitten on kaikki luonnon onkalot, purot, joet, järvet, tiet jne… Villisiatkin myös uivat, olen lukenut juttuja, missä sikoja on tullut myös Virosta lahden yli uimalla, jään aikana saattaa onnistua paremmin.

    Muitakin elukoita aita pitelee, karhut kyllä menee tarvittaessa mistä haluaa ja aidan korjaajille tulee hommia!

    mehtäukko 19.9.2018, 17:43

    Niinköhän tuo aita pelittäisi ja kustannustehokkaasti? Jos sen rahasumman kaikkineen herrojen illanistujaisineen päivineen jakaisi tapporahoina ammutuista possuista, alkaisi pommitus tehostua ja lopputulos määtiijä helpommin saavutettavissa?

    jees h-valta 19.9.2018, 20:00

    Harrastelija kyseli aitavärkkien kustannuksista ja kokemuksista. Täällä on aidat jo niin moneen kertaan torpattu etten ala enää siihen souviin. Kinaa se vain aiheuttaa eikä muuta. Toteamusluonteisesti että varmasti nukkuu yönsä paremmin aidan kanssa kuin ilman. Glahan täällä teki selväksi että koivikko kannattaa ennemmin syöttää (ja rontata myrkkyjä ja hajusteita metsään) kuin aidata. Uudistuskaan ei kait muuttanut tilannetta. Minä olin toisella kannalla ja olen saanut Satakunnassa pahimmilla hirvialueilla kasvuun noin 25 ha:ia hybridihaavikoita ja nyt seuraavaksi jo hyvään alkuun muutaman rauduskoivuhehtaarin. Kustannuksia on mutta ei tavattomasti koska Riistakeskus on myös maksajan roolissa.

    Gla 19.9.2018, 21:29

    Puuki pohti piikkilanka-aitaa. Minä kyseenalaistin sähköaidan ilmoittamillasi lähtöarvoilla. Silloin sanoit käyväsi 2-3 viikon völein vaihtamassa akkuja. Tuosta kun laski muutaman vuoden ajan kilometrit, ei puulle kantohintaa tosiaan enää jäänyt.

     

    harrastelija 19.9.2018, 21:49

    Kotikylässä oli jotain 500-600 ha aidattu lehmille kesälaitumeksi. Joka kevät se porukalla kierrettiin lehmän pitäväksi talollisten yhteisvoimin, yhteensä 7 maatilaa. Piikkilanka oli etupäässä, osa tehtiin riukuaitana. Siellä seudulla ei ollut juuri hirviä eikä petoeläimiä. Kerran hiihdin naapuriin oikolatua Joulun tienoilla pimeässä. Välillä oli isot kahluujäljet ladun yli. Hiihdin äkkiä naapuriin ja kerroin, että välissä oli suden jäljet! Päivän valossa selvisi, että kyseessä oli hirven jäljet. No, naapuri oli hyvä metsämies, oli seurannut jälkiä ja posauttanut hirven. Me lapsetkin saatiin leikellä palvisaunassa sitten puukolla ”mullikan savupaistia” 🙂

    Tänä päivänä pitäisi ihmiset eläimineen sulkea aitaukseen! Pitäisi kyllä olla toisin päin, eli villieläimet saisi olla vaikka suojelualueella eikä pilaamassa ihmisten eliskeinoja!

    jees h-valta 19.9.2018, 22:15

    Glan kommenttiin että siitähän sitä sitten kantohintaa vissiin revitään että pilataan yksi metsän alku ja tehdään kaikki tuplana. Kaikkine naurettavine hajusteineen ja myrkkyineen. Kantohinnan kehitys ainakin alkaa vasta sitten joskus kun sattuu alkamaan jos NIIN hyvä tuuri käy ettei aivan jatkuvaa syönti tai sotkeminen ole. Piikkilanka on valitettavasti sinällään huono että hirvi tuntuu olevan aika paksunahkainen ja ilmeisesti kova karva luistattaa hyvin lankaa. On kokeiltu ja todettu vain itellekkin ikävämmäksi keriä takaisin maastosta kun sitä on raahattu konteissa muutaman sata metriä. Toki se voi hyvällä tuurilla vammautua senverran että lakkaa jossain kohtaa kuleksimasta mutta ite en tuosta tavasta eläinten kohtelua kovasti pidä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 100)
1 2 3 4 … 8 9 10