Keskustelut Metsänomistus Hirvitulo

  • Tämä aihe sisältää 100 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta, sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 100)
  • Hirvitulo

    Merkitty: 

    Uusimmassa Metsälehdessä oli juttu hirvenmetsästyksestä ja sen tulojakaumasta. Ongelmana on, kuten artikkelissa todetaan, ettei maanomistaja monestikaan saa korvausta hirvenmetsästyksestä. Myöskäään kannan kokoon ei maanomistajilla ole juurikaan valtaa.

    Nykyinen 1000ha pinta-ala vaatimus on pitkälti syynä näihin ongelmiin.

    Jos hirvi vapautettaisiin kaikkien saataville, ongelmat poistuisivat. Toimiva järjestelmä olisi pyyntilupien arpominen, jossa kytkös maanomistuksen ja hirvenmetsästyksen välillä katkaistaisiin perinteisessä mielessä ja pyyntiluvan hinta nostettaisiin 1000€. Ehdotan mallia jossa hirveä saisi luvan haltija pyytää missä tahansa oman hirvitalousalueensa sisällä, toki nykyiset turvaetäisyydet asuttuihin rakennuksiin ja maanteihin tulisi säilyttää. Riittää että lupa arvonnassa onni on myötä. Se maanomistaja, jonka maalle kaato tehdään, saisi puolet lupamaksusta, loput käytettäisiin nykyistä parempaan tuhokorvausjärjestelmään ja lupahallintoon. Uudessa mallissa hirvikannan koon määrittelisi Luke, haittojen ja susitilanteen perusteella.

    Hirvi lupa olisi henkilökohtainen. Kaadon tapahduttua tulisi ruho merkata lipukkeella Kanadan malliin välittömästi. Se joka tavattaisiin merkkaamattoman ruhon luota, syytettäisiin automaattisesti salametsästyksestä. Koiran käytöön oikeus olisi ainoastaan luvan haltijalla.

    Näillä keinoin pyynti kohdistuisi alueille joissa hirviä on ja luvat pyrittäisiin varmasti käyttämään. Varsinkin jos luvan käsittelymaksuja perittäisiin 30% vaikkei saalista tulisikaan. Samalla nykyinen korvausmäärä kasvisi ja hirvikanta säilyisi järkevällä tasolla. Metsästäjiä kyllä riittää, se ei muodostu ongelmaksi.

  • A.Karttunen

    Metsästäjiä kyllä riittää, se ei muodostu ongelmaksi.

    Vaan kuinka pitkään? Maaseudun tulevaisuus 14.09.2018:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.300677

    Lainaus uutisesta:

    ”Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan noin 8 600.”

    20 vuoden sisällä hirvenmetsästys harrastuksena loppuu jos metsästäviä nuoria on nyt tuollainen määrä. Tilalle voi tietysti tulla kaupallista toimintaa, mutta ennustan silti Texasin mallia sikojen taposta jossei ongelmaa hoideta nyt. Omassakin seurassa alkaa olla tilanne että hirvien haalaus maastosta lahtivajalle on tehtävä kohta konevoimin kun vetäjien fyysinen kunto ei riitä hommaan. Tai joukko harvenee sen vetohomman aikana luonnollisista syistä.

    Muistutuksena filmi kuinka Texasissa hoidetaan sikaongelmaa:

    harrastelija

    Väittävät, että Kekkosen hirvijahdissa ammuttiin samalla formaatilla Neuvostoliitossa. Paikalliset sai perkata saaliin ruoaksi, ellei niitä oltu ammuttu ravoille.

    kitsas

    Harrastelija: ”Joissakin seuroissa muut eivät edes pääse seuraan, kuten nykyisessä seurassamme on tilanne.” Tuosta se johtuu, että teidän metsästysseurassa ei ole hirvikannasta kahta eri mielipidettä.

    Meillä sensijaan selvä valtaosa on maata omistamattomia, tästä johtuu se, että hirvikannan supistus ei tule kyseeseen – maanomistajat ovat ehkäpä alakynnessä.

    Tämän vuoksi olisi hyvä julkaista mainittu artikkeli Metsästäjä-lehdessä.

    jees h-valta

    A.Karttusen linjoilla ja samoja on tullut tutkailtua. Nuorten määrä metsästysseuroissa romahtaa kovaa kyytiä myös meillä koska se ei vain ole nykyihmisen juttu ampua eläimiä. Elämän pitää olla huomattavasti sivistyneempää ja steriilimpiä. Olen siitä toki itekkin täysin yhtämieltä, ei ole metsästyksen vaikutuksesta esim. nuorten perheen perustamiseen kuin lähes varma tuho edessä. Näitä on tullut jo nähtyä riittämiin.

    Planter

    ”Ongelmana on, kuten artikkelissa todetaan, ettei maanomistaja monestikaan saa korvausta hirvenmetsästyksestä”

    Itse en näe tätä ongelmana. Kyllä lihaa saa viedä minun puolestani metsästä vaikka miten paljon, enkä siitä tarvitse korvausta. Ainoa mitä haluan, on se, että pystyy kasvattamaan metsää niin, että myös lehtipuiden ja männyn kasvatus mahdollistetaan. Ongelma ei täällä ole metsästäjien puute vaan järjen puute riistahallinnossa, kun hirvieläinkanta paisuu yli 50 / 1000 ha, eikä sieltäpäin tule puhettakaan kannan pienentämisestä.

    1000 hehtaarin sijaan voisi pinta-alavaatimus olla hirven kokoinen ala, kaksi neliömetriä. Tarkoittaa sitä,  että nykyisellä systeemillä saa jatkaa siellä missä se toimii. Jos kuitenkaan taimikkoon ei tule tilaa myös taimille, niin maanomistajalla on ”veto-oikeus” ja voi itse hoitaa asian haluamallaan tavalla: ampua itse tai luovuttaa/myydä oikeuden metsätyksen harrastajille.

    Gla

    Samaa mieltä. Kyse pitäisi olla symbioosista, jossa minä tarjoan paikan ja metsästäjä korjaa loiset iholta. Kaikenlainen kuvitellun hyödyn (€/lihakilo tms.) perään vinkuminen vain haittaa asioiden kuntoon laittamista.

    Noihin lehtijuttuihin yms. keskusteluihin toivoisi otettavan jatkossa huomioon sen, ettei kyse ole pelkästä hirviongelmasta. En valittaisi, jos meillä olisi 3 hirveä/1000 ha taimikoita tuhoamassa. Mutta kun meillä on 3…5 hirveä + 30…50 valkohäntäpeuraa ja tuntematon, mutta otsanahalla arvioituna ei mitenkään vähäinen joukko metsäkauriita.

    Metsuri motokuski

    Jospa lehtikirjoitus lähtikin siitä ajatuksesta että vapaaehtoistoimin ollaan kannanhoidossa epäonnistuttu ja nyt tarvitaan uusia toimia kuten maksullista jahtia ja korvausta kasvatetusta lihasta.

    Ihan oikeasti jos mietitään niin eihän joku valkohäntäpeuran kannahoito ole onnistunut mitenkään. Jos kolmen seuran alueella ammutaan 1000 peuraa ja kanta ei vieläkään merkittävästi laske niin ollaan kyllä epäonnistuttu kannanhoidossa. Sama tulee olemaan kauriin ja myös villisian kohdalla. Kanta pääsee niin suureksi että sitä ei pystytä enää hoitamaan.

    Jatkossa näen myös ongelmia hirvikannan hoidossa kun jahtiin ei tahdo halukkaita olevan ainakaan syrjäkylillä.  Ehdottomasti kannattaisi metsänomistajien ottaa asia esille palavereissaan ja alkaa tosissaan miettimään lehdessä esitettyjä toimia.

    Planter

    Korvaus kasvatetusta lihasta ei voi mitenkään olla niin korkea, että sillä voisi kuitata aiheutetut vahingot metsänomistajille ja kansantaloudelle.

    Jos vaikka metsätalouskäytössä olevat 20 miljoonaa hehtaaria vuokrattaisiin 2€ hehtaarihintaan metsästykseen, olisi vuosikutannus metsästäjille 40 miljoonaa euroa. 800€ euroa kaadettua hirveä kohti tai 400€ hirvenmetsästäjää kohti. Saattaisi vähentää entisestään innostusta hirvenmetsästykseen?

    Metsämaan tuotto on keskimäärin noin 150€ / ha/vuosi. En minä ainakaan vuokraisi metsää 2€/ ha/ vuosi hirvien kasvatukseen, sillä hirvien aiheuttamat vahingot on moninkertaiset. Toisaalta eivät tavalliset metsästäjät suostuisi maksamaan moisia summia, metsästysturistit ehkä.

    Talousmetsiä ei kannata valjastaa hirvieläinten kasvatukseen, sen on todettu olevan kansataloudellisesti tappiollista. Yli 60 000 hirvimäärillä kustannukset nousevat jyrkästi eikä ole mitään perustelua tavoitella 100 000 kantaa kuten nyt tehdään, todettiin VTV:n raportissa.

    On valitettavaa, outoa ja kummallista, että maa-ja metsätalousministeriö on metsänomistajan/puuntuottajan  pahin este järkiperäiseen puun kasvatukseen. Se todistettiin toteamalla ettei hirviongelmaa ole ja tunkemalla ”silppuriin” Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastukertomus 100/2005 hirvikannan säätelyjärjestelmästä. Seurantaraporttia ei noudatettu ja nyt näyttää, että nyt koko raportti on poistettu netistäkin.

    Alla linkki aiempaan keskusteluun:

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/mita-tapahtui-tarkastuskertomukselle/

    jees h-valta

    Metsuri motokuski oikeassa, ei näin kyllä voida kauaa jatkaa. Kuinka luonto alkaa karsimaan isoa peurakantaa voi olla vaarallista myös ihmiselle. Kuten hirven näivetystautikin voi niille tulla vastaavan tyyppinen ja loisia on jotka kyllä tartuttavat ihmisiinkiin. Yksi tämä hirvikärpänen esim. Leikimme vaarallisia leikkejä.

    suorittava porras
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 100)