› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 82 83 84 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ukkopekka 4.9.2019, 17:04

    Ei muuten pidä paikkaansa, etteikö hirvet viihtyisi vilkkaan tien varressa. Usealta vuodelta on havaintoja, että syövät ja makaavat alle 30 m päässä valtatiestä.

    sitolkka 4.9.2019, 20:40

    Pohjois-Amerikassa suurten villieläinten liikkumista rajoittaa se, että farmarit ovat aidanneet tiluksensa. Tässä saattaa pian Suomessakin monella käämi palaa siihen malliin, että aitaa tiluksensa kustannuksista välittämättä niin, että sinne ei ole sorkkaeläimillä asiaa.

    Remie 4.9.2019, 21:01

    Olen ajellut Canadan erämailla ja ihmetellyt sitä valtavaa metsäkuolleisuutta.Silmän kantamattomiin kuivia kuusia. Yritin kysellä että mikä ne on tappanut, vastasi on vieras laji? . En ymmärtänyt , jälkeen tuli mieleen että taimet olisi tuotu ehkä USA: n puolelta. Se selittäisi sellaisen kadon. Mahtaako täällä olla sama mahdollinen, silloin tulee maisemat tosi ankean näköiseksi. Viime kesänä muutama kuusi on kijapainettu kuolleeksi ja samoin mäntypistiäinen on elpymään päin. Ensi vuodeksi on varattava myrkkyä ja heti suutin kohti taivasta kun alkaa näkymään. Näin vuonna 1959 Sysmässä valtavan kadon mäntypistiäisiä oli maassakin niin että liukastui niihin, otin ja ajattelin että mato ongen syöttejä hyviä , ei kelvannut edes siihen. Turha pistiäinen mutta tehokas metsän surma.

    Planter 7.9.2019, 09:32

    Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsen-ja asiakaslehdessä 2/2019 MTK:n Metsälinjan kenttäpäällikkö Lauri Tapio kirjoittaa näin:

    ” Tiedämme, että Lounais-Suomessa on paikoin erittäin runsaat peura-ja hirvikannat, jotka käytännössä estävät männyn ja koivun uudistamisen. Erityisesti rannikon karuimmilla kasvupaikoilla on perusteltua kannattavuussyistä ja riistavahinkojen minimoimiseksi pohtia siirtymistä jatkuvaan kasvatukseen, jossa on tutkimusten perusteella  pienempi riski riistavahingoille.”

    Mitä ajatuksia herättää MTK:n ehdotus, että karuimmilla mailla siirrytään jatkuvaan kasvatukseen, riistavahinkojen välttämiseksi. Sehän tarkoittaa käytännössä luontaisesti syntyneen kuusialikasvoksen käyttöä karuilla mailla seuraavan puusukupolven aikaansaamiseksi, sillä erirakenteisessa männikössä isompien varjostuksessa syntyneet männyn taimet syödään, vain kuuset ehkä jäävät.

    A.Jalkanen 7.9.2019, 10:43

    Karujen kasvupaikkojen jatkuva kasvatus tarkoittaa männyn luontaista uudistamista ja/tai poimintahakkuuta. Varmasti järkevää aivan hirvieläinkannasta riippumatta, mutta aika hurjan tuntuinen perustelu. Olisi myös hauska kuulla, mihin tutkimuksiin tuo perustuu.

    sitolkka 7.9.2019, 11:40

    Niin eli yksi harrastus on niin tärkeää, että hyväksytään mukisematta tällainen vaikutus metsätalouteen. Eihän tässä ole enää mitään järkeä missään.

    Anton Chigurh 7.9.2019, 14:25

    Ei ole järkeä, ei. Eikä näillä näkymillä tulekaan.

    Meille pitää saada metsätalousministeriö nykyisen metsästystalousministeriön lisäksi, joka metsästystalousministeriö on alistettu metsätalousministeriön alaiseksi. Nykyinen metsästystalousministeriö (johtajanaan pässinpää leppä) ajaa pelkästään holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien (satatuhatta yksilöä) oletettuja etuja. Metsätalousministeriön tehtävä on ajaa koko kansan etua. Ja se etu vaatii, että sorkkaeläimet poistetaan puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria). Sorkkaeläinlaidunnukselle jää vielä luokkaa 10 miljoonaa hehtaaria. Näin avautuu mahdollisuus tuottaa nykyisillä panostuksilla 200 miljoonaa kiintokuutiometriä laadukasta puuta vuodessa. Rahaa tulvii ovista ja ikkunoista.

    Kalle Kehveli 8.9.2019, 09:22

    MMM ja MTK ovat vieraantuneet puunkasvatuksen perusteista. Sorkkaeläinten metsästys heille mukavempaa. Miksi vielä tukea heitä äänestämällä kepua?

    sitolkka 8.9.2019, 10:13

    Eihän kovin moni enää kepua äänestäkään.

    arto 8.9.2019, 15:54

    Meillä päin saattaa hirvet olla tiukassa, kaksi koiraa ja muutama nauta vasikka mennyt susille. Metsästyskoirat toinen 10 minuutin jälkeen revitty hengettömäksi toinen 30 minuutin päästä autosta metsään menosta. Riistahavainot.fi ei tunne kyseisiä susia.

Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 82 83 84 … 87 88 89