› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 81 82 83 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • sitolkka 2.9.2019, 17:09

    Niin kuinkahan edes todellisuudessa tiedetään lajin haitoista? Taitaa pian metsälain kymppikohteet olla kaluttu paljaaksi. Saa siinä metsänomistaja suojella kun riistaväki vetää maton alta. Miksi ei noudateta yleistä varovaisuuden periaatetta, jota ympäristöasioissa pidetään yleensä tärkeänä.

    sitolkka 3.9.2019, 15:40

    Valkohäntäpeura ansaitsisi tänne oman ketjunsa. Laji levittäytyy nyt nopeaa ja ensimmäiset ovat jo poronhoitoalueen eteläosissa. Lajilla on mahdollisuuksia kehittyä runsaaksi aina eteläistä Lappia myöten. Paliskuntienkaan ei pitäisi nyt nukkua ruususen unta. Lajihan kilpailee osin samasta ravinnosta poron kanssa ja valkohäntäpeurat ilman muuta ilmestyvät myös porojen talviruokinnoille. Runsas valkohäntäpeurakanta tuskin parantaa maamme metsäpeurojenkaan oloja ja metsäpeura on kuitenkin hyvin harvinainen laji. Miksihän riistaväki ei näe yhtä tärkeäksi riistanhoitotyötä sen eteen.

    Jalapa 3.9.2019, 22:01

    Ajoin Ranuan ja Pudasjärven kautta etelään ja noilla main oli komeita mäntytaimikoita ja hyvinhoidettua mäntymetsää.  Nooh, helppoa se on kun taimikonhoito on ulkoistettu: porot syövät niin heinät, koivut kuin pajutkin. Hiekkakankaalle ei kaiketi muut puut edes juurru. Hirviä ei noilla seuduilla liene liikaa. Hirsiveistämökin ihan vieressä. Sitten hypoteettinen kysymys:” Jos jesse päättäisi mennä tuota kautta pohjoiseen, niin kestäisikö pökötti, entä saisiko jesse slaagin kun näkisi männiköt?” ANTEEKSI Harjavalta. ?

    sitolkka 4.9.2019, 00:10

    Auton ikkunastahan sitä saakin kattavan kuvan alueen metsistä! Tuo porojenkaan vaikutus ei ole niin yksioikoinen. Ja alueelta on monena vuonna löytynyt erittäin suuria hirvituhoja ja tänäkin vuonna hirvituhokorvauksia maksetaan eniten Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin ja Pudasjärvi yksi pahimpia tuhokuntia.

    sitolkka 4.9.2019, 00:13

    Pohjois-Pohjanmaalla viljeltiin pitkään kaikki kuusenkin maat männylle. Että kyllä niissä metsissä monenlaista slaagia saa kun kulkee. Metsämaat ehkä Suomen karuimmat ja laihimmat, mutta ne vähäisetkin rehevät paikat laitettiin männylle ja oksaa pukkaa ja turilasta.

    A.Jalkanen 4.9.2019, 10:00

    Millainen on porojen vaikutus jos se ei ole noin suoraviivainen?

    Hirvivahinkojen ilmoituksia näkyy kartan mukaan tippuvan aika tasaisesti ympäri maata.

    Jalapa 4.9.2019, 13:02

    Auton ikkunasta ei metsänhoitosuunnitelmaa voi tehdä. Mutta näkee siitä puustotiheyden, vuosikasvun, puulajin etc. ; ellei sitten ole aivan puusilmä. Mitä enemmän lähestyy lounaisrannikkoa sitä enempi metsistä löytyy vitikkoa. Kiitos kaikille ketkä hoitavat metsiään hyvin- kyllä niissä ainakin minun silmäni lepäävät.

    Kalle Kehveli 4.9.2019, 13:35

    Pudasjärvi on erittäin karua ja hirvituhot suomen pahimpia. Porot tekevät myös lehtipuun kasvatuksen mahdottomaksi, kun niistä tulee lohikäärmepuita eli 7 latvaa. Kuivilla kankailla porot kuopivat taimikot ja jopa makaavat laajoja alueita kuolijaaksi. Oulu-Kuusamon tien varressa on kuivia kankaita ja rämeitä, joissa ei kasvakaan muu kuin mänty. Erittäin karuja, hidaskasvuisia maita. Hirvet eivät viihdy vilkkaan tien varressa, joten niissä mäntytaimikko säästyy paremmin.

    sitolkka 4.9.2019, 13:46

    Juuri niin. Kyllä sitä vitelikkoa sieltäkin löytyy ja erittäin huonon kuvan saa näiden valtateiden varsilta. Poro on lisäksi siitä kiusallinen eläin että se valikoi tarkasti ravintonsa. Tiheässäkin koivun vitelikossa se popsii etupäässä rauduskoivujen latvuksia. Tämä on kiusallista koska raudus olisi kangasmaalla parempikasvuinen sekapuuna. Raudus ei ole ilmeisesti yhtä väkevää kuin hies ja siksi porot valikoivat raudukset. Mihin lehtipuurösettä helposti eniten syntyy, niin siellä usein porot eivät ruokaile. Esim rehevät jokivarret koska paljon räkkää. Pudasjärvellä on  paljon pahoja hirvituhoja. Monesti kuullut, että Suomen pahimpia ovat.

    sitolkka 4.9.2019, 13:54

    Toki missä poroja paljon liikkuu niin kaikki lehtipuu pensastuu. Pirullillista raivattavaa tällaiset pensoittuneet koivutureikot.

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 81 82 83 … 87 88 89