› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 80 81 82 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 30.8.2019, 12:01

    No niin. Ruotsissa puhutaan hirvikannassa vähän eri luvuista kuin meillä. Siellä samoin kuin meillä maanomistajien hirvikantatavoite on alempi kuin metsästäjien tavoite. Määrälliset tavoitteet: mäntyjä saa olla taimikoissa syötynä vain tietty määrä; myös sivupuulajeja pitää alueella olla; mäntyä pitää uudistaa myös alueille, joilla kuusi on mahdollinen puulaji. Inventoinneilla kontrolloidaan tavoitteisiin pääsy. Jos ei toteudu, pitää muuttaa metsänhoitoa ja kaatomääriä. Hyvää tässä on yhteistyö, eli molemmat osapuolet hoitavat omaa tonttiaan.

    ”jägarrepresentanterna vill ha bortåt 10 vuxna älgar per tusen hektar medan markägarrepresentanterna vill ha 7 älgar per tusen hektar”

    http://www.landskogsbruk.se/skog/sodras-kraftanstrangning-ska-minska-betesskadorna

    ”Rönn, asp, sälg och ek är viktiga för mångfalden i skogen. De gynnar samtidigt älgar och andra hjortdjur som behöver detta foder för att vara livskraftiga. Finns det tillräckligt mycket av de här lövarterna i landskapet minskar också älgars och andra hjortdjurs bete på unga tallar.”

    http://www.landskogsbruk.se/skog/for-lite-lov-i-ungskogen

    Enää pitäisi selvittää, minne sivupuulajeja kannattaisi jättää. Metsätaloudelle vähäarvoisille kuvioille, taimikoihin vai kaikkialle tasaisesti. Ehkäpä viimemainittu (?), kuitenkin niin että ne eivät pääse pääpuulajiin verrattuina etukasvuisiksi. Edellisen puusukupolven yksittäisiä puita ei lasketa näihin, vaan niitä voi jättää huoletta säästöpuiksi.

    sitolkka 30.8.2019, 14:03

    Toki Ruotsissa hirviä enemmän, mutta kun ei ole valkohäntäpeuroja ollenkaan.

    Kurki 1.9.2019, 15:39

    ”jägarrepresentanterna vill ha bortåt 10 vuxna älgar per tusen hektar medan markägarrepresentanterna vill ha 7 älgar per tusen hektar”

    Paljon on hirviä ( 10…14/1000ha) hehtaarilla Ruotsissa.

    Mitenkähän nuo inventoinnit sitten vaikuttaa hirvimäärään? Oliko jo tässä ketjussa aiemmin, että taimikon saavutettua tyvitukin pituuden n. 5m,  inventoinnissa 70 % taimista (taimia n. 1500 kpl/ha — raivaus 2,5..3m pituisena) )pitää olla vapaita hirven syönneistä. Eli jo aiemmin tietenkin pitää taimikkoa tarkistaa hirven vioituksista ja ryhtyä toimenpiteisiin, että tuo tyvitukin laatu saavutetaan ja ensiharnvennuksessa voidaan sitten suurin osa hirvien vaurioittamista puista poistaa.

    Jos on puhdas koivun- tai männyntaimikko Suomessa, niin tuohon päästäneen vain, jos hirvien määrä olisi enintään 2 hirveä/1000ha.

    sitolkka 1.9.2019, 17:15

    Hyvinkin pieni hirvikanta tuppaa pakkautumaan talvella samoille talvehtimisalueille. Metsänomistajalle on sama onko taimikossa 20 vai 50 elukkaa. Tuho on kuitenkin totaalista.

    Ola_Pallonivel 2.9.2019, 00:19

    No nyt on minullakin kokemusta männyn istuttamisesta ja niiden syöttämisestä hirville. Viime vuonna istutettiin  vajaa 3 hehtaarin aukko, johon neuvoista huolimatta istutin mäntyjä rinteen yläpäähän. Se kun on kallioisena männyn maata. Oisko puoli hehtaaria alue. Nyt on varmaan vähintäänkin puolet männyntaimista syöty. Kyllä oli hermo pinnassa.

    Eikä tuo pohjoinen savo ole edes pahinta aluetta. Ja ennen ku puhutte vesakon raivamisesta, ni ennen maan muokkausta raivasin kaikki nilkan yläpuolelle yltävät räipät pois. Kyllä on mahdoton istuttamalla saada männyn taimikko alkuun, siemenillä saattaa innostua.

    Pitänee keväällä laittaa kuusta muutama sata sekaan, niin tulepaahan niillä se metsä männyn kasvupaikalle…

    A.Jalkanen 2.9.2019, 14:10

    Tuolla FaceBookia selatessa syntyi semmoinen ideanpoikanen, että kannattaisiko PEFC-sertifikaattiin ehdottaa hirvieläinkannan hoitoa yhdeksi kriteeriksi. Kysymyshän on aika tärkeä sekä metsien monimuotoisuuden (ekologisen kestävyyden) että puuston kasvun ja laadun (puuntuotannollisen kestävyyden) kannalta.

    Millä indikaattoreilla tätä pitäisi seurata? Mittari pitäisi tulla jo nykyisistä seurannoista, koska mitään erillistä hirvien laidunnuksen inventointia ei varmaan voida perustaa. Ruotsissa kyllä ilmeisesti aiotaan seurata laidunnusta erikseen (älgbeteinventering). Yksi mittari voisi olla hirvivahinkoilmoitukset ja satovahinkoilmoitukset. Toinen tutkimisen arvoinen voisi olla hirvitalousalueen arvioitu hirvitiheys ja valkohäntäpeuran tiheys. Tavoitekannan ylittyminen saattaa olla harhaanjohtava mittari, koska osalla alueista tavoitekanta on asetettu liian suureksi.

    sitolkka 2.9.2019, 14:33

    Valkohäntäpeuran tiheys? Mielestäni se vaatimus pitäisi serteissä olla puhdas nolla. Sertien ei tulisi hyväksyä vieraslajia, joka vaikuttaa haitallisesti alkuperäiseen luontoon lainkaan.

    A.Jalkanen 2.9.2019, 15:36

    Sitolkka, olet hyvinkin oikeassa, mutta peura on nyt riistalaji, ja sertifioinnissa mukana olevat metsästäjäjärjestöt eivät kuitenkaan hyväksy sen haitalliseksi vieraslajiksi julistamista. Ehkä parempi edetä askel kerrallaan.

    sitolkka 2.9.2019, 16:31

    Onko niin, että jos vieraslaji on riistalajiksi sopiva, niin sen sallitaan tuhota alkuperäisluontoamme vaikka kuinka paljon. Tässä puhutaan aivan eriluokan haitasta luonnollemme kuin vaikkapa lupiinin kohdalla. Voisinko vaikka minä tuoda jonkun vieraan hirvieläimen mailleni ja antaa sen levitä vapaasti ympäröivään luontoon? Jos laji olisi riistalajiksi sopiva. Tästä pääsemme kysymykseen; jos näin ei ole, niin miksi valkohäntäpeuran annetaan levittäytyä uusille alueille, jossa sitä ei vielä ole.

    Planter 2.9.2019, 16:57

    Linkin vieraslajiportaalissa valkohäntä on saanut haitallisen vieraslajin statuksen. Jos liha on maukasta, niin voiko riistakeskus noin vaan poistaa haitallisuuden, ilmoittamalla ettei haittaa ole?

    https://yle.fi/uutiset/3-7281721

    Vai kuka sen sen haitallisuuden oikein määrittelee? Tosiasiassa täällä se on haitallisin otus mitä olen ikinä nähnyt. Kenttäkerros on kaluttu paljaaksi, ei kasva kuin joku sara ja nuokkuhelmikki.

    https://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.47629/show

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 80 81 82 … 87 88 89