› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 78 79 80 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • sitolkka 23.8.2019, 14:26

    Eikait hirvi suuri ongelma ole. Toista se on tämä vieraslaji.

    A.Jalkanen 23.8.2019, 14:36

    MaasTullin jutussa kerrottiin (tilaajille) että Kemijärvellä oli hirvi syönyt joltain 20 hehtaaria männyntaimikkoa pilalle. Tappiot kiertoajalla jopa 10000 (kymmenen tuhatta) euroa per hehtaari, yhteensä 200 tuhatta. Eihän tuo mittään…

    Gla 23.8.2019, 21:26

    Edelleenkään en puolustele hirviä, mutta ei kai vahinkoakaan voi nollakorolla laskea. Ja edelleen toivon, että edes vastavoima pysyisi asialinjalla. Nuo Aku Ankan jutut kymppitonnin vahingoista pitäisi loppua. Ei ole muuten uskottavuutta, puunhalaajan mainitsemat syyt menee edelle ja tilanne säilyy ennallaan. Vahinkotilastotkaan ei tue muutostarvetta.

    jees h-valta 23.8.2019, 22:31

    Kyllä, taas on menty toiseen äärilaitaan noissa Maastulin jutuissa. Kyllähän teoreettista laskelmaa voidaan viedä lähes tolkuttomiin jossitteluperiaatteella mutta ei se kyllä hirviongelman apuna tule koskaan olemaan, tuollaiset ylilyönnit.

    Reima Ranta 24.8.2019, 11:00

    Ankka vai ei?

    Vahinko on tällä syönnillä tietenkin taimikon senhetkinen arvo.

    Jatkuuko syönti uudelleen perustetussakin taimikossa, vai kannattaako perustaa uutta ollenkaan jne.?

    Jos taas käytetään ilmaisua kiertoaikana, niin sen tietäminen on melko mahdotonta. Puhua voidaan melkein mistä summasta tahansa. Nimelliskorotkin ovat vaihdelleet 30-vuoden aikana  pikku miinuksesta viiteentoista prosenttiin, ja oikeammin tulisi tietysti puhua reaalikoroista, joiden viitekorot ovat nyt jo selvästi miinuksella.

    Mitä korot tulevat olemaan seuraavan sadan vuoden aikana on aika mahdoton ennustaa, kun ajatellaan vaikka vain viimeksi elettyä 30-vuodenkin ajanjaksoa.

    Kysymys kuuluukin, miksi näin pitää olla? Lihanpalan vai tappamisvietin tyydyttämisen takia. Jos haluaa teurastaa, pitää mennä teurastamolle töihin.

    A.Jalkanen 24.8.2019, 11:16

    Tuossa MT:n jutussa arvioitiin hirvituho Pohjois-Suomen männikön tämänhetkisen hakkuuarvon (harvennukset ja päätehakkuu) pohjalta. Suuruusluokka lienee oikea, varsinkin jos huomioidaan koko ajan koheneva kasvu Pohjois-Suomessa.

    Maassamme on uusi Metsäneuvosto. Lueskelin Kansallisen Metsästrategian päivitystä (MMM julkaisuja 2019:7). Tätähän uuden Metsäneuvoston tulisi toteuttaa, eikö niin?

    Tämä tavoite soveltuisi hirviasiaan: ”Metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy vuoteen 2020 mennessä ja luonnon monimuotoisuudelle suotuisa tila on varmistettu vuoteen 2050 mennessä.”

    Hanke E. Ilmastokestävä metsätalous, s. 75.

    ”Metsien käsittelyllä ja puulajivalinnoilla voidaan hallita metsätalouden sää- ja ilmastoriskejä. Keinoina ovat esimerkiksi metsänhoitotoimenpiteiden ja hakkuiden ajoituksen tarkempi suunnittelu, sekapuustojen suosiminen sekä kokeilut eri lehtipuulajien, kuten jalojen lehtipuiden kasvattamiseksi. Lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön menetelmiä hirvieläinkannan tehokkaaseen säätelyyn.”

    ”Hankkeessa kehitetään metsätuhojen ja vieraslajien seurantaa ja ennakointijärjestelmiä sekä aktiivisia keinoja ja toimintamalleja tuhoriskien pienentämiseksi. Tavoitteeseen liittyen arvioidaan metsätuhojen torjuntaa koskevien säädösten muutostarpeet, edistetään paikkatietoaineistojen käyttöä ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä.”

    sitolkka 24.8.2019, 18:16

    Joo ei sitä tuhon rahallista menetystä tietystikään noin voi laskea. Murto-osahan se on tuosta elleivät hirvet sitten ikuisesti pidä aluetta täysin puuttomana.

    A.Jalkanen 24.8.2019, 21:11

    Kemijärven tapauksessa metsänomistaja taisi kyllä olla sitä mieltä, että mennyttä mikä mennyttä, kelvoton alue puuntuotantoon. Uusintaviljelyssä ei ole mitään mieltä, jos kaikki syödään toistuvasti.

    Anton Chigurh 24.8.2019, 21:27

    Maamme metsäalasta 40 prosenttia on kuivaa tai kuivahkoa kangasta. Sillä alalla vain mänty tuottaa. Kuusi ei.

    Todellisuus näkyy aika monella hämärtyvän. Syystä tai toisesta.

    Seuraava katkelma on metsälehdestä (8/2007), siis kahdentoista vuoden takaa: …Pahimmillaan hirviä oli tuhatta hehtaaria kohti viisi. Nyt määrä on pudonnut noin puoleen. Tuhot ovat vähenemässä, mutta silti hirvet ohjaavat metsien hoitoa. ”15 vuoteen emme ole istuttaneet yhtäkään männyntainta. Koivunviljelyä ei voi ajatellakaan”, kertoo Kasper Nurmi…

    Noin mustialan yhteismetsässä (5800 ha) tammelassa.

    Täällä jauhetaan lähestulkoon paskaa. 40 prosenttia metsäalasta (kuivat ja kuivahkot kankaat) on käytännössä jatkuvan holtittoman laidunnuksen kohteena, 8 miljoonaa hehtaaria. Siitä alasta on kuusetettu puolet, tappio pelkästään siitä puolikkaasta vähintään 20 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Tuohon kun lisätään kuusenjuurikääviköt, jotka on uudelleen jouduttu kuusettamaan tuon saman holtittomuuden takia, niin puhutaan ihan eri suuruusluokasta. Lopettakaa saivartelu ja täpertely.

    Ja metsästystalousministeri leppä on huolissaan hirvien riittävyydestä. Tuo hyypiö ei nauti minun luottamustani.

    Tolopainen 25.8.2019, 05:09

    Niin leppää hirvet eivät syö. Olisikohan mahdollista geenimanipulaatiolla saada lepän hajugeenit siirrettyä mäntyyn. Lepästä voisi myös valmistaa hirvikarkotetta.

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 78 79 80 … 87 88 89