Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • mettämiäs

    ”Onneksi ehdin napata koiran pannasta kiinni, ettei tullut tappelu. En ole ihan varma, selviääkö nelikiloinen terrieri minkistä vaurioitta enkä halunnut kokeilla.”

    Tarkoittaako em. teksti, että Annelin koira oli irti?

    Gla

    Mm: ”Mutta jospa me itse kuitenkin tämän ravintoketjun yläpäässä olevina hoitasimme itse tekosemme emmekä etsisi syyllistä muualta.”

    Hyvä ajatus. Talkoisiin pitää vaan saada mukaan päätösvaltaiset tahot. Toistaiseksi riistahallintoa pyörittävät eivät ole sitoutuneet tähän. Saalisvarmuus on ollut tärkeämpi tavoite.

    A.Jalkanen

    Tiellä oli koira hihnassa mutta metsässä irti. Hoksasin itsekin kun katsoin uutisia että vasta nyt alkoi irtipitoaika kun alkoi sorsastus. Ei tahdo muistaa tuota sääntöä kun kaupungissa koira on aina kiinni eli ei tarvitse moista miettiä. Omalla maalla koira on joskus irti kesälläkin mutta se ei mene kauas, melkein jaloissa pyörii – siis ei ole metsästyskoira. Ja on ’välittömästi kytkettävissä’.

    jees h-valta

    Glalla ei tuo realismi ole parhaalla tolallaan. Todellisuuden suhteen PITÄISI tietää missä mennään ja mitä pitää tehdä ongelman hoitamiseksi. Mutta tärkeämpää on asettaa vastakkain taimikoiden suojelu ja mukavuuden haluinen riistapolitiikan arvostelu. Olen aivan samaa mieltä liiasta sorkallisten määrästä mutta juuri nytkin kävimme illan ratoksi ajelemassa pohjois-satakunnan palstalla katsastamassa hakkuun lopetus. samalla ei voinut välttyä ihailemasta komeita rauduskoivukasvustoja hakkuiden viereisellä kuviolla. Toki se on aidattu puoliksi mutta ei kertaakaan ole vielä virtaan edes kytketty. Muutamasta kohtaa nostelin pudonneen nauhan uudesti hahloonsa. Tuulinen paikka. Alueella on peuroja ja hirviä aivan riittämiin mutta eipä ole aitauksen sisälle ainakaan tuhoja tehneet. Mukavuusajattelu sääti nämä toimet Glalta lepoasentoon ja hyvä niin. Lyhyt lepo ennen uutta taimetusta tietysti virkistää mutta minä nautin kyllä ensimmäisestä komeasta rauduskoivikon alasta. (Lukuisten haavikoiden onnistumisen jälkeen.)

    Gla

    Nyt en tajua. Onko kyse siitä, että sinun asteikollasi koivun laadun kriteerit ovat joustavammat kuin minulla ja esim. Metsäkeskuksen hirvituhoarviointia tekevällä? Kerroithan kuvastani, miten jopa metsäkeskuksen arvioinnin perusteella kasvatuskelvottomaksi tuomittu koivutaimikko on sinun mielestäsi ihan ok jatkokasvatusta ajatellen. Yleensähän hirvituhoarviointia ei ole pidetty ainakaan metsätalouden harjoittajan kannalta edullisena järjestelmänä.

    Entä miksi olet aidannut taimikon, jos tiedät liian suuresta sorkkien määrästä huolimatta sen olevan turhaa?

    Vai mitä tarkoitat kommentillasi ”Todellisuuden suhteen PITÄISI tietää missä mennään ja mitä pitää tehdä ongelman hoitamiseksi”?

    Minä tiedän syönnin ja jälkien määrästä, että riski koivun kasvattamiseen on liian suuri tällä kulmalla Suomea. Jos Visakallo laski viitisen makuupaikkaa, minulla niitä on parin hehtaarin kuviolla kymmeniä. Jossain 15 paikkeilla putosin laskuista, kun tuolla kiertelin. Sitten kun mennään varttuneemmalle kuviolle, jossa ei heinikkoa ole, löytyy lukematon määrä sorkkien tekemiä polkuja. Kun rehevässä kuusikossa on juuret monin paikoin pinnassa, voi vain pelätä pahinta sen suhteen, mitä tuollainen sorkkakuormitus vaikuttaa juurikäävän määrään.

     

    Kumikettu

    Kyllähän sorkat vaurioittavat märän maan juuria ja Murphyn mukaanhan niihin istuu itiö heti ja alkaa levitä juureen.

    Tulemme päivän päättyessä pessimistisen tulokseen. Valtalajiemme taimikot ovat ennalta tuomitut epäonnistumaan. Selvää on, että metsän karjaa tulee saada radikaalisti vähemmäksi. Aina sitä kuitenkin tulee olemaan. Eiköhän olisi mahdollista kehittää, kuvata ja suosittaa uudistustapa, jossa otetaan huomioon näiden elikoiden laidunnustarpeet.

    Onko kaikki mahdolliset ruiskutteet kokeiltu? Tuskin. Ammoniakki? Nikotiini? Fenoli? Sitä kun hirvi nieleskelisi, niin eipä hetkeen tekisi mieli, jos koskaan. Voisi jopa käydä lopullisesti. Jotkut rikkilitkut? Uutettu kavioeläimen kalman tai karhunkusen haju?

    Voiko rehevän maan taimikon pitää vahvasti lehtipuusekoitteisena siihen asti, että enimmät havulatvat ovat turvassa ulottuvilta? Lisätyöllä voi varmaan. Käävältä suojelisi sekapuusto.

    Voiko kuivan kankaan uudistaa niin suurella määrällä taimia & siemeniä, ettei mikään määrä hirviä tule niitä syöneeksi? Siihen viereen (jos löytyy tuoreempaa kangasta) lehtivesakkoa syötiksi tarkoituksella. Lisätyöllä jälleen onnistuu ja huolellisella suunnittelulla.

    Näitä voi haihatella loputtomiin. Pääasia on, että toivo säilyy ja pettymysten rinnalle tulee aina enemmän onnistumisia.

    suorittava porras

    Tulevalle kaudelle on myönnetty 60 000 vhp:n pyyntilupaa ,joilla on mahdollista kaataa noin 80 000 yksilöä . Pitäisi vaikuttaa jotakin ,jos metsämiehillä riittää virtaa moiseen urakkaan.

    puunhalaaja

    Jostain luin, että Urjalaan myönnetty lupamäärä ei pienennä kantaa, mutta ehkä hidastaa kannan kasvua. Miksi ei myönnetty esim. 100 000 lupaa??

    jees h-valta

    Olen Gla edelleen sitä mieltä että itse olisin jatkanut niiden koivujen kasvatusta ja suojannut tarkoituksen mukaisesti taimet. Mitä se kussakin paikassa on tarkoittaa juuri sitä jota itse tein nyt viimeisessä koivikossa. Eli en tehnyt raskainta suojausta vaan luotin tien ja mökkien läheisyyteen ja suojasin vain pahimmat eläinten kulkusuunnat. Olen tietysti seurannuut suojauksen riittävyyttä koko ajan ja olisin tehostanut aidan tarvittaessa. Olen jo kauan sitten kertonut miten ensimmäisiä peltohaavikoita perustaessani täysin pensastuneet hieksetkin lähtivät nopeasti puun yhden rungon kasvuun kun aita alkoi alaa suojata. Mutta jos se on laatuongelma niin senhän aikanaan näkee sitten. Tähän mennessä ne ovat kyllä aivan normikoivun näköisiä ja koittavat pärjätä haavoille kasvussa. Minä en ota laadusta sinällään sen enempää paineita koska olen pääosin massan tuottaja mutta tukkia tehdään tietty niin paljon kuin tulee. Tulihan sitä nyt koivutukkia jopa karun männikön hakkuultakin. Katselin vain alaa kuleksiessani. Mutta hyvää on että susikanta kasvaa pohjois-satakunnassakin jossa yksi metsästäjä taas porasi koiransa menetyksestä metsästystapahtumassa. Jospa alkaisi kaikille helpommat ajat noiden sorkallisten kaas.

    A.Jalkanen

    Pantasusien paikannusten perusteella (riistahavainnot.fi) pyörivät sudet juurikin Satakunnassa, mutta Järvi-Suomessa eivät viihdy.

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 883)