Onhan niitä muitakin metsäkanalintujen vähentäjiä kanahaukan ohella.  Supikoirat ja naakat tulee ensimmäisenä mieleen. Niitä ei ollut ennen ainakaan täällä päin.  Kanahaukka ajaa kyllä ainakin paikallisesti metsäkanalinnut evakkoon, vaikka ei ehtisi  niitä hävittää .

Miksi tehdä numeroa kun saalistustapahtuma (kanahaukka/sääksi) on normaalia villiä luontoa? Sääksen kanta on sitä paitsi nousussa. Minunkin maallani pesii joka kesä.

Numeroa pitää tehdä asioista, joissa poiketaan liikaa luontaisesta asennosta, kuten petojen vähyyden vuoksi toimimattomat ravintoketjut. YLE uutisissa oli juttua perhosista otsikolla ”Suomen perhoslajisto muuttuu ennätysvauhtia”. Syynä ilmastonmuutos ja elinympäristöjen muutos. Elinympäristöjä muuttaa maankäyttö kuten maa- ja metsätalous, mutta myös ”holtiton sorkkaeläinlaidunnus”.

Oletko Mm käynyt viime aikoina Lapissa? Kajaanin pohjoispuolella ei juuri näy jäkälää. Mallan luonnonpuisto on tuhottu, ei ole ruohokasveja. Tunturikoivu ei uudistu. Etelässä muutos ei ole tietenkään noin selkeä, kun kehitystä säädellään taimikonhoidolla. Toisin sanoen ns. sivupuulajit eivät pääsisi kehittymään isoiksi ilman sorkkaeläimiäön jos ne poistetaan tarkkaan taimikon perkauksessa. Jos peuran kanta on korkeimmillaan 2/10 ha, niin vaikutus näkyy varmasti sen kesäaikaisessa ravintokasveissa. Ahvenanmaalla näkyy varmasti metsäkauriin laidunnus. Hirvieläinten laidunnus ei jakaudu tasaisesti vaan keskittyy parhaisiin kohteisiin. Olisi kyllä tarpeen aidata osia taimikoista jotta vaikutus kasvipeitteisen saataisiin mitattua. Luken hirvitutkimus asialle?

Mm: ”Tietääkseni kanta ei vieläkään ole siinä mittakaavassa että sorkkaeläimet uhkaisi jotain eläintä,kasvia tai luontotyyppiä. Jos me ihmiset toiminnallamme istutamme puita epäkelvollisille maapohjille on kaiketi sorkkaeläimet siihen syyttömiä.”

Syyllisen määrittely on tietysti jossain määrin makuasia. Vihreässä langassa olleessa haastattelussa esitettiin mielipide, jonka mukaan liikenteessä ongelmat voidaan hallita nopeusrajoitusten avulla, kun eläimiä ei saa tappaa. Epäkelvoille maapohjille istuttamisen kaataminen ihmisten (=metsätalouden harjoittajien) syyksi menee mielestäni samaan sarjaan kuin ko. aktivistin mielipide.

Jos uskomme uutisointia siitä, että monimuotoisuus on kaventumassa, mielestäni kyseessä ei ole pelkkä kina syyllisestä. Kyse on syyllisyydestä riippumatta asiasta, mikä pitää ratkaista. Kun luonto on rakentamut systeeminsä niin, että aukkoon tulee pioneerilajit ensin ja vasta sitten kuusikko, pitäisi metsätaloudessakin suosia kuusikon päätehakkuun jälkeen koivikkoa. Kun tuon alle hyvällä tuurilla saadaan luontainen kuusikko, saadaan maaperä kuntoon, metsästä erirakenteinen sekametsä, uudistuskulujen osuutta alemmas, kiertoaikaa pidennettyä ja silti voidaan jatkaa jaksollista kasvatusta. Minusta ei ole mitää syytä tai tekosyytä, miksi tähän ei pitäisi luoda edellytyksiä. Minä tiedän vain kaksi tapaa toimia noin. Toinen on vetää metsiimme tuhansia kilometrejä sähköaitaa, joita sitten omistajat 1-2 krt kuukaudessa käyvät ylläpitämässä ajaen usean vuoden ajan/kuvio tuhansia kilometrejä ja romuttaen ko. kuvion kannattavuuden ja rajoittaen sorkkaeläinten liikkumistilaa ja ravinnonsaantia. Toinen vaihtoehto on pudottaa sorkkaeläinkannat sille tasolle, että homma onnistuu ilman sähköaitoja.

Ei kai sorkkaeläin laidunnus juurikaan muuta luontoa. 

Tässä olet yksiselitteisesti väärässä. Gla jo edellä yhden jutun linkkasikin.