› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 721 - 730 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 72 73 74 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 19.8.2019, 12:04

    Ehkä pitäisi perustaa jonkilainen ympäristöpuolue. Otin vihreiden ”korkea-arvoiseen” kansanedustajaan yhteyttä valkohäntäpeuratilanteesta, mutta ei vaivautunut edes vastaamaan. Näkyy  hääräävän aivan muiden asioiden parissa. Keskusta puolestaan joutui lähes paniikkiin, kun oli nähty yksi kultasakaali se pitäisi ampua heti, koska on suuri uhka maamme luonnolle, valkohännät ei.

    Tiekokouksessa kertoivat kaadettujen valkohäntien määrän, laskin mitä se teki kyseisen seuran pinta-alaa kohti, 96 kaadettua 1000 hehtaarille ja enemmän vielä kuulemma jäi. Tällaisia suuria keskittymiä on. Uhanalaisista lajeista noin puolet ovat lehdoissa ja lehtoja on maamme pinta-alasta noin 1%. Tällaisina kuivina kesinä valkohännät kaluavat lehdot lähes paljaiksi, näin ainakin kävi omalla tontilla. Ennallistettu lehtolaikku on piloilla, vain muutam kasvilaji ei kelpaa, jopa saniaiset syötiin.

    Tähän päälle kun laitetaan vielä metsäkauriit ja hirvitavoite 4-5 / 1000 ha ja tuosta pinta-alasta on metsää vai reilu puolet, niin Metsälehden taimikkotiedeliitteen hyvät sekametsäohjeet voi heittää romukoppaan. Sekametsätaimikkoon jää jäljelle vain kuuset ja niitäkin syödään, eli metsätalouden harjoittamisen täällä voi lopettaa, siitä ei tule yhtään mitään. Onneksi metsätiloista saa hyvän hinnan, mutta älyvapaata jättää pilatut metsät seuraaviille sukupolville.

     

    Gla 19.8.2019, 12:54

    Miksi ns. ympäristöväestä ei taida olla apua metsien monimuotoisuuden yms. asioiden parantamisessa, jotain osviittaa saa linkissä olevasta jutusta. Haastateltavana ovat eläinten puolesta toimiva kansalaisvaikuttaja ja metsästäjä. Vaikka en kaikkea metsästäjien ajatuksia ymmärrä, ihan eri suuruusluokasta puhutaan tuon toisen kaverin osalta:

    https://www.vihrealanka.fi/reportaasit/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-vs-suojelija-onko-mets%C3%A4stys-eettist%C3%A4-lihanhankintaa-vai-turhaa-tappamista

    Kun kaverin mielestä vieraslajit, kuten minkki, lakkaavat olemasta vieraslajeja siksi, että ovat sopeutuneet luontoomme, on tuollaisia ajatuksia omaavan kanssa turha jatkaa keskustelua valkohäntäpeurasta.

    Sami Säynevirran meriittilista:

    – Animalian varapuheenjohtaja

    – Luonto-Liiton järjestöpäällikkö

    – Eurogroup for Animals -kattojärjestön hallituksen jäsen

    – Eurovaaleissa 2019 Vasemmistoliiton ehdokkaana (ei valittu)

    http://www.samisaynevirta.fi/

    Samaa mieltä Planterin kanssa olen siitä, että pitäisi perustaa tai ehkä mielummin jonkun puolueen pitäisi ottaa ohjelmaansa ympäristöasioiden edistäminen. Samalla pitäisi lisätä biologian opetusta peruskoulussa, jotta tuollaiset säynevirrat oppisivat koulussa jotain muutakin kuin aakkoset ja luotaisiin edellytykset ehkäistä yhteiskunnan terrorisointia.

    Anton Chigurh 19.8.2019, 14:11

    Meiltähän on vesikko tapettu sukupuuttoon. Onneksi siihen ekologiseen lokeroon on löytynyt ameriikan vesikko (minkki). Sekin pitää näiden metsästäjäpässinpäiden mukaan hävittää samalla tavalla.

    Ruotsissa hirvikanta putosi vakiintuneilla sisireviireillä tasolle 5/10000 ha. Sopisi hyvin meillekin (10000 hirveä).

    Valkohäntäpeura ei korvaa mitään sukupuuttoon tapettua lajia (kuten minkki), on ihan ylimääräinen äärimmäisen vahingollinen syöttiläs joka tulee hävittää viimeistä sorkkaa myöten.

    Myyränsyöjien (kettu, näätä, minkki, supikoira) tappamisen lopettaminen hävittää punkkilevitteiset myyrätaudit (borrelia, puutiaisaivokuume) ja myyräkuumeen käytännössä kokonaan.

    Tuossa linkissä tuo metsästäjä väittää, että on ihan todettu, että pienpetopyynti vaikuttaa positiivisesti lintukantoihin. Tuo väite ansaitsee lähemmän tarkastelun. 1960 luvulla tapettiin vuosittain keskimäärin 25000 myyränsyöjää (niitä oli silloin paljon enemmän kuin nyt). Nyt niitä tapetaan metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi 400000 (siis lähes kaksikymmenkertainen määrä) vuodessa. Siitä huolimatta (todellisuudessa siitä johtuen) teerikanta on pudonnut kymmenesosaan, metsokanta kahdeskymmenesosaan ja riekkokanta sadasosaan 1960 luvun tasosta (helsingin yliopiston talvilintulaskenta, yhtäjaksoinen aikasarja alkaen vuodesta 1956).

    Huolimatta metsästäjien ankarista ponnisteluista kanalintukanta putoaa koko ajan alemmaksi. Tilapäisen 15 prosentin elpymisen jälkeen tulee 50 prosentin romahdus jne, jne…

    Olen itsekin metsästäjä (aloitin 1959), mutta vuoden 1971 jälkeen en ole ampunut muita kuin sorkkaeläimiä.

    sitolkka 19.8.2019, 14:48

    Minkki ja vesikko poikkeavat hieman elintavoiltaan ja ravinnonkäytöltään. Itsekin uskon, että pitkässä juoksussa pienpetojen pyynnillä ei ole vaikutusta lintukantoihin.

    A.Jalkanen 19.8.2019, 17:48

    Näin muuten eilen minkin ihan lähietäisyydeltä, siis parin metrin päästä. Onneksi ehdin napata koiran pannasta kiinni, ettei tullut tappelu. En ole ihan varma, selviääkö nelikiloinen terrieri minkistä vaurioitta enkä halunnut kokeilla.

    Tämän ketjun aiheena on sorkkaeläinlaidunnus. Suorittava tuolla edellä kirjoittaa asiaa, eli taimikonhoidot pitää tehdä aikanaan, mutta havupuun taimikkoa ei tarvitse puhdistaa täysin vapaaksi lehtipuusta: allejäävä lehtipuu voidaan sallia.

    Säynevirralla mielenkiintoinen lausuma: ”Jos suojelee luontoa, niin suojelee kaikkia sinne sopeutuneita lajeja.” Joopa joo. Kannattaisikohan miettiä, mitä suurien ja pienien petojen poistaminen ja kasvinsyöjien kantojen suosiminen on tehnyt: vinouttanyt ravintoketjut täysin erilaisiksi kuin meillä luontaisesti olisi. Tämä aiheuttaa suuria muutoksia kasvilajistoon läpi koko maan, aina porolaitumista etelän peuratihentymiin saakka. Luulisi tämän huolestuttavan luonnonsuojelijoiksi itseään tituleeraavia.

    Ajatusta voidaan vielä jatkaa. Jos laji sopeutuu Suomeen, pitääkö suojella myös haitallisia tulokas- ja vieraslajeja, kuten jättiputki, valkohäntäpeura, kyttyrälohi, kultasakaali, villisika…

    suorittava porras 19.8.2019, 20:08

    Alueeellamme osittain sijaitsevan riistakolmion syyslaskennassa löysivät jätteet kolmesta koppelosta . Osoittautuivat kanahaukan tekosiksi . Ei ihme , että metsokanta ei kehity. Ennen metsämiehet pyydystivät kymmeniä kanahaukkoja syksyssä ja kanalintukannat olivat elinvoimaisia.

    Toissapäivänäkin ponnisti kanahaukka läheisellä järvellä lentoon ruohikosta sorsapaisti kynsissään.

    jees h-valta 19.8.2019, 20:15

    Kyllä H-vallassa ainakin on kehittynyt. Enpä juuri ole kotvaan aikaan nähnyt kolmea metsoa yhtaikaa tepastelemassa uuden tieni vartta. Ilmeisesti sora vai mikä lie kiinnostaa. Arvokkaasti jatkoivat matkaansa korpea kohti kun en mennyt autolla lähemmäs. Ja on niitä nyt näkynyt enemmän muuallakin. Kanahaukat mikään ongelma ole. Kesän lämpö-onnistuminen on se tärkein pesinnän aikaan.

    A.Jalkanen 19.8.2019, 21:57

    Kanahaukka on kyllä aika peto. Satakunnan sääksikamerassa se tappoi isot kalasääksen poikaset livelähetyksessä!

    jees h-valta 19.8.2019, 22:03

    S-Marketin lihatiskiltäkö sen pitäisi sapuskansa hakea? ja jos ei ole vielä tullut sanottua luonnossa ei ole hyviksiä tahi pahiksia eläimissä, niitä on vain ihmisissä. Niillä on jokaisella oma tarkoituksensa ja turha kanahaukkaakaan kotimaan kantaasukkina on syyllistää. Taitaa ne A.J:n mainitsemat olla enemmän tahi vielä enemmän tulokkaita ja mitä sitten ovatkaan. Kuuluvatko ne meidän luontokuvaamme?

    A.Jalkanen 19.8.2019, 22:09

    No en minä ainakaan ole aiemmin tiennyt, että petolinnut tappavat toisiaan.

Esillä 10 vastausta, 721 - 730 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 72 73 74 … 87 88 89