Minulla on 4 ha mäntytaimikko nauhoitettu hirvinauhalla. Kyllähän nuo hirvet kulkee nauhoituksen läpi mutta vähällä taimet kuitenkin päässeet. Ostin naudanverta ja olisi tarkoitus sivellä nauhaan sinne tänne tämä veri. Ihan kokeilumielessä, näkeepähän onko tuolla mitään vaikutusta kun veri haisee hirven turpaan. Ja miten lie enää haisee kun veri kuivuu.

Niin, jos jossain on haapataimikko niin onko silloin uudistaminen onnistunut?

Mutta tuossa linkin kuvassa näkyy, että mättäät ovat pienet ja niissä ei ole yhtään luonnollisesti syntynyttä koivua. Kuvassa ei näy ympäristössäkään siemenpuukoivuja isossa metsässä. Itse jätän koivun istutusalueelle myös muutaman siemenpuu. Tässä niitä ei näy metsässäkään eli onko ympäröivät alueet sellasia missä on vähän koivua muutenkin. Mää ei näytä toivottoman rehevältä ja siemen olisi lähteny isosta mättäästä tuossa kasvuun. Maksoitko koivun taimista ison kasan rahaa?

Minun pääasiallinen kokemukseni on että haavat koivuntaimikossa syödään mutta koivuihin kosketaan korkeintaan vahingossa.

En tiedä, mihin kysymys haapataimikosta liittyy. Mättäiden pienuusko on syynä siihen, että koivikko syötiin? On myös aika luonnollista, että mättäissä kasvaa vain istutuskoivuja. Maa on mustikkatyyppiä, yläosasta moreenia, alhaalta savea. Viereinen savimaakuvio on omt eli täysin oikea valinta koivulle. Ja kun paikalta on hakattu kuusikko, kovin vaikea on koivuja jättää. Nekään tosin ei kai syöntiä olisi estänyt.

Istutuskoivuja ei tähän saakka ilmaiseksi ole saanut. Sen sijaan niin Jessen kuin metsästäjienkin taholta on kannustettu koivua viljelemään, jotta syöntipaine jakaantuisi. Minä olennyt osuuteni tuosta hoitanut, muiden vuoro.

Tuo kuvio on nyt uudistettu korvausrahoilla männylle. Trico on estänyt syöntiä, mutta heinittyneellä kuviolla myyrätuhoja on ollut. 10% on uusintaviljelyä täydennetty ja osalla alueesta olisi vieläkin tarvetta. Luontaista vesakkoa on jonkun verran, mutta ei yhtään kasvatuskelpoista koivua.

Veikkaan, että metsäsi eivät sijaitse alueella, jossa peurakanta on 50 kpl per 1000 ha.

Nämä kuivat kesät riski koivun kylvölle. Nyt kaksi kesää epäonnistunut sitä edellisenä kylvö onnistui erinomaisesti.

En usko, että GLA tietää edes miltä istustuskoivikko näyttää missä on 20000 luonnollisesti syntynyttä koivua, mitkä sen vaikutukset koivun laadulle on tai saatikka ois raivaillu vaikka äestettyä kivikkoa ja mitä siitä tulee. Rehevä alue kun mätästetään ojakauhalla tiivistämättä kuopan sivuun niin äärimmäisen heinittyvillä alueilla saadaan luontaista koivua sekaan ja heinäntorjunta on lähes tarpeetonta. 20000 ei ole vielä ”läpipääsemätön puska.”