Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • puunhalaaja

    https://yle.fi/uutiset/3-10920167

    Joskus mietin, että mikä voisi olla se voima joka saa metsästäjät oikeasti pienentään peurakantaa. MTK vaikuttaa ihan voimattomalta, luontojärjestöt ei painosta eikä metsäteollisuuskaan. Mutta nyt tuossa jutussa ollaan sellaisen asian äärellä, joka saattaa mullistaa maailman! Jutussa seisoo näin: Peurakanta alkaa olla paikoin ylitiheä. Se näkyy esimerkiksi mustikanvarvukoissa, kun niissä laidunnetaan rajusti,

    Isolla osalla metsästäjistä on vaimoväkeä kotona. Emännät ovat iältään pääsääntöisesti yli viisikymppisiä, aivan kuten metsästäjätkin. Tämän ikäpolven emännät tapaavat vielä yleisesti kerätä marjoja. Nyt jos saadaan luotua mielikuva, että ei tule enää mustikkaa kun peurat syö kaiken, niin siitä syntyy kunnon äläkkä. Metsästäjien on pakko saada kanta alas, muuten ei löydy peijaisiin sopan keittäjiä, ja kotioloissa on jatkuva paapatus ja painostus marja-asiasta.

    Tolopainen

    Hirvieläinkantaan ei isompia vähennyksiä ole tulossa, luonnonsuojelu rulettaa. Jokainen voi hoitaa puupeltonsa yleisten reunaehtojen mukaan, mäntyjä ei ole kannattanut istuttaa enää vuosiin koivuista puhumattakaan. Kun yhteismetsien suuromistajat harrastavat hirvenlihakauppaa suurin panoksin, karjasta pidetään huolta.

    mehtäukko

    Ehei. Paukut vaan kovemmiksi jos ei ala mo alistaminen loppua. Piruako sitä elukkaterrorismin edessä taipumaan?!

    jees h-valta

    Mustikan varvut kärsii eniten haravoinnista joka on aivan syvältä. Kyllä on haravoijan jälkeen karseeta katella.

    suorittava porras

    Sorkkaeläinongelma vähintäänkin puolittuu ,kun lukee ja toteuttaa ohjeet ,jotka Metsälehden tiedeliitteessä ”TAIMI KASVUUN” on esitetty.

    Gla

    Tolopainen: ”Hirvieläinkantaan ei isompia vähennyksiä ole tulossa, luonnonsuojelu rulettaa.”

    Luonnonsuojelu puoltaa hirvieläinkannan leikkausta. Vihreiksi arvoiksi puettu ekoterrorismi on se, mikä rulettaa.

     

    MJO

    Kun yhteismetsien suuromistajat harrastavat hirvenlihakauppaa suurin panoksin, karjasta pidetään huolta.

    Suurimmat metsänomistajat eivät piittaa puunmyyntituloista, vaan ovat keskittyneet hirvenlihan pennikauppaan? Onneksi valveutuneet pari hehtaaria omistavat Tolopaiset ajavat suuromistajien etua. heh…

    A.Jalkanen

    Ei ekoterroristeilla ole hirviasiassa mitään valtaa, vaan se on ”metsästysklusterilla”, jolla tarkoitan kaikkia korkeasta hirvieläinkannasta hyötyviä sekä lupaviranomaisia. Luke ei puolueettomana kannan arvioijana kuulu tähän klusteriin. Hallinto on se taho, jonka asenteen tulisi kääntyä kestävän riistatalouden edistäjäksi. Kestävyys pitää määritellä niin, että kaikki haitat ja hyödyt arvioidaan ja otetaan huomioon. Tuossa linkin jutussa metsästäjä sanoo, että meillä on toteuttajina suuri vastuu ettei hirvieläimet aiheuta liikaa haittoja. Keskeinen kysymys onkin: kuinka paljon on liikaa?

    Gla

    Puunhalaaja: ”Joskus mietin, että mikä voisi olla se voima joka saa metsästäjät oikeasti pienentään peurakantaa.”

    Luontoarvot. Metsästäjiä kiinnostaa kovasti, millainen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys heidän harrastuksellaan on. Kun se osoittautuu luontoarvoja heikentäväksi, paine muuttaa toimintatapoja kasvaa. Olisihan kiusallista, jos ”erä”-leimaa korostava harrastus ei olisikaan luonnon asialla. Eikä nyt kyse ole kanalintujen ampumisesta.

    Toki mustikanvarpujen laidunnus on tarpeen tuoda julkisuuteen, mutta faktoissa pysyen. Tärkeämpää on mielestäni korostaa hirvieläinkannan vaikutusta talousmetsien käsittelyyn ja sen vaikutusta luontoarvoihin. Suojelualueilla voidaan vaikuttaa vain muutamaan prosenttiin pinta-alasta, mutta talousmetsiin vaikuttaminen toisi mukaan lähes koko metsäpinta-alan. Kun tällä hetkellä koivun ja männyn kasvatus on vaikeuksissa, pitäisi kansaa ja myös päättäjiä informoida sen seurauksista monimuotoisuuteen. Ainakaan vaalien alla käymieni keskustelujen perusteella ehdokkailla ei ollut minkäänlaista käsitystä luonnon mekanismeista. Joku vihreä oli kiinnostunut vain hakkuun rajoittamisesta ilman mielipidettä uusiutuvien raaka-aineiden osuuden kasvattamisesta ja kepulainen oli hirviporukan talutusnuorassa. Kokoomuslaisella ei ollut mielipidettä yhtään mihinkään suuntaan, oli tottunut elämään asfalttiviidakossa, jossa raaka-aineet saadaan kaupasta ja jonka oman firman toimintaakaan ympäristöä koskeva lainsäädäntö ei koske.

    Informaation tarve on siis huutava. Se taitaa jäädä vielä haaveeksi, että rivikansalainen ymmärtäisi alakoulussa opetettuja biologian perusasioita, kuten metsän sukkessiota ja syytä siihen, mutta jos edes uskottaisiin tiettyjä luonnon, hirvieläinten ja metsätalouden välisiä syy-seuraussuhteita ja mahdollisuus niihin vaikuttamalla tervehdyttää liikenneturvallisuuden ohella suomalaista luontoa. Potentiaali on valtava verrattuna johonkin kalliisiin Metso-hankkeisiin tai 100 000 turistin kuluttaman kansallispuiston luontoarvojen ylläpitoon. Talousmetsien luontoarvojen parantaminen ei maksa mitään, päinvastoin. Se lisää suomalaista hyvinvointia, parantaa kansainvälistä biotalouden kilpailukykyä ja auttaa kasvattamaan muodissa olevia hiilinieluja ja -varastojakin.

    Se, joka epäilee tai kumoaa tämän, joutuu perustelemaan väitteensä. Sen verran vakuuttunut mielipiteestäni olen, että uskallan väittää luontoarvoja tehokkaimmaksi keinoksi vaikuttaa hirvieläinkantaan.

     

    Gla

    Pitäisiköhän muuten laatia se yleisönosastokirjoitus, josta joskus jossain sivulauseessa oli puhetta? Spämmättäisiin se jokaiseen suomalaiseen sanomalehteen. Jos niistä 20% sen julkaisisi, saisi kirjoitus aika laajan lukijakunnan. Eräänlainen hirvieläinjulkilausuma.

     

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 883)