› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 6 7 8 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 20.10.2015, 15:18

    Aika kovia on yleistykset ehkä hiukan molemminkin tässä kinassa.
    Mutta ainakaan tuo ei pidä paikkaansa ettei siemensyntynyt luontainen koivikko menisi hirvien suihin. Mutta kuten olen sanonut myös ne muutamaan kertaan syödyt kasvaa kuitukoivikoiksi mutta kaikille se ei riitä kuten ei Glallekkaan. Minulle kyllä mutta kunnioitan toki tukkitähtäimellä varustautuneita.

    raivuri 20.10.2015, 23:08

    Toki tuo kuitu mahdollisuuskin on, mutta kyllä se jesse vaan niin on että puukauppatulot valtaosin tukista tulevat. Hyväksy se. Kuitu on massaa, jonka hintaa on vaikea nostaa kovan kilpailun vuoksi.

    Koivutukki on erittäin mielenkiintoinen nopeasta kasvusta johtuen, joten onneksi asutuksen nurkkia omilla tiluksilla riittää tuohon tuotantoon. En valita. Mutta en istuta koivua syrjäisille aloille tuhoriskin vuoksi. Istutuksella kuitenkin olisi huikea jalostushyöty, mutta olen liian laiska mahdollisesti tappelemaan ruskeaa armeijaa vastaan, joten 1200 kuusta maahan ja lopputäydennys koivusta olkoot laatua tai ei. Ratkaisut ensiharvennuksessa. Jos minä aktiivisena metsänhoitajana en halua istuttaa koivua syrjään niin mites passiiviset”istuta ja unohda” omistajat sitten?

    Ja kun sitä kuitenkin väität niin ei-en ole perinteinen kuusiuskovainen. Kasvatan varsin montaa puulajia aktiivisesti ja yritän etsiä uusia tapoja. Valitettavasti näiden laidunmaiden kuusikoiden osalla on nyt vähän jämähdetty ja keinot ovat keksimättä.

    Korpituvan Taneli 20.10.2015, 23:51

    Tottakai jokainen metsänomistaja myy myös kuitua, mutta kyllä tähtäin kaikilla puulajeilla pitää olla nimenomaan TUKKI!
    Kun hinta tavallisella tukillakin on moninkertainen kuituun verrattuna, niin miten muuten voisi ajatella olevan. Tätä ei muuta miksikäään, vaikka jotkut ennustajaeukot sanoisivatkin että kuidun ja tukin hintaero kapenee. Pitää myös muistaa erikoispuut, jotka kaikki vaativat tukkiakin paremman laadun.
    Jessenkin pitäisi vähitellen alkaa karsimaan niitä haavikoitaa ja tähdätä niissäkin tukkiin. Suomessa ei toki ole kovinkaan toimivia haapatukin markkinoita kun ei ole tarjontaa, niin ei ole kysyntääkään. Sinulla olisi nyt tuhannen taalan paikka olla uran uurtajana tässäkin. Sinulla on riittävän suuret haapaviljelmät, joten niista tulevasta tukista ssattaisi joku jopa kiinnostua. Viron puolelta saisi varmaan osviittaa missä suhteissa haapakuidun ja haapatukin hinnat ovat.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla 21.10.2015, 04:42

    AR: ”Ai siä arvioit viereisen kuvion perusteella, jonka on pari hirveä tuhonnut ei siis koko Suomen hirvikanta, että koivua ei voi uudistaa ja koko Suomen hirvikanta on liian suuri?”

    En arvioi koko Suomen tilannetta omien kuvioideni perusteella. Havainnot omissa metsissä vaikuttaa päätöksiin omissa metsissä. Muuten vertaan tilannetta hirvikantaan, joka on suhteellisen tasainen eli jokseenkin metsästäjien asettaman tavoitekannan mukainen koko eteläisessä Suomessa.

    AR: ”Ei tosiaan ole tiedossa söisivätkö hirvet määränsä enempää. Varmaan tuhot jakuatuisivat laajemmalle ja oltaisiin siellä 3-4%.”

    Sinä kuitenkin teit laskelmissasi olettamuksen, että nuo taimikot säästyisivät ja sehän on väärin. Toki vahinkojen määrissä voisi tapahtua muutoksia, mutta kokonaispinta-ala ei pysyisi muuttumattomana.

    AR: ”Yritän vaan sanoa, sitä että lähes 100% saa hirvituhottaman koivikon sahattua siemenestä alkunsa saaneesta metsästä.”

    Tänä vuonna olen tehnyt varhaisperkausta kuvioille, jossa hirvet ovat syöneet lähes kaikki luontaiset lehtipuut. Kyse ei ole rästikuviosta, vaan ihan ajallaan tehdystä työstä. Ei siis ole ainakaan ratkaisevaa merkitystä sillä, onko taimi luontainen vai istutettu.

    AR: ”Minä olen arvioinut hirvituhojen määrää ja todennäköisyyttä joka päivä kaikilla kuviolla, joilla kuljen, että en tuijottele pelkästään omia. ”

    Sama juttu.

    Ammatti Raivooja 21.10.2015, 07:44

    Luonnontaimella ja istutustaimella ei kait ole suurta eroa maistuvuuden suhteen. Itse en jättäisi mitään kohtaa luontaisen uudistamisen varaan. Meillä on jalostetut koivunsiemenet lähes ilmaisia. Lukumäärällä siinä pelataan. Keinoja koivun uudistuksiin nykyisellä hirvikannalla onmutta yleisö on niin vihamielista ja epävastaanottavaista, että turha jankata. Jos joku on päättänyt, että hirvet syö 100% kaikista Suomen rauduskoivuista niin turha tässä on jankata. Niille, jotka niitä keinoja kaipaili niin kannattaa katsoa lukijoiden kuvista Anttonin ohjeet miten mm. koivua kylvämällä voi saada metsän joka tuottaa 500-1000/ha/vuosi. Pohjois-Savossa kasvaa kuusenistutusalueilla keskimäärin 20 000 koivua, luulen, että sielläkin hikihatussa raivataan myös rauduskoivuakin.

    Metsuri motokuski 21.10.2015, 11:00

    Eilen radio Novan uutisissa Luonnovarakeskusken johtaja totesi että nykyinen Suomen hirvikanta noin 80 000 päätä on se kanta joka on eri intressipiirien kanssa sovittu. Kyseisellä kannalla hirvituhot pysyy siedettävänä valtakunnallisella tasolla. Pahimpaan aikaan kanta oli 120 000 päätä.

    Nyt kun tämä kanta on valtolliselta taholta todettu voidaan varmaan lopettaa tämä jauhaminen hirvikannan koosta tähän. Turhana. Samoin toivoisin että metsästäjien syyttäminen hirvikannan koosta loppuu myös tähän. Metsästäjiä on turha syyttää koska kaatokiintiöt tulee valtiojohtoiselta viranomaiselta.

    Kolmanneksi jos jollekkin hirvikannan koko tuntuu liian suurelta ja metsätuhot liian suurilta niin suosittelen kyseisen metsätilan myymistä. Eihän sellaista omaisuutta kannata pitää joka tuottaa vain tappiota. Uskon että sillekkin metsätilalle löytyy ostaja joka uskaltaa yrittää eikä narista. Ihan niin kuin koneyrittäjilläkin. Aina joku löytyy jos toinen on konkurssiin mennyt. Hyväuskoisia riittää.

    Palstamato 21.10.2015, 11:17

    ”Samoin toivoisin että metsästäjien syyttäminen hirvikannan koosta loppuu myös tähän. Metsästäjiä on turha syyttää koska kaatokiintiöt tulee valtiojohtoiselta viranomaiselta.”

    Ensin metsästystahot lobbaa ison kiintiön valtiolle, jonka jälkeen kaikkien tulisi olla siihen tyytyväinen. Toisekseen, kun lukee metsästysfoorumeita, niin annettujen kaatokiintiöiiden sisälläkin pyritään selvästi maksimoimaan hirvikanta. Mm ampumalla vain vasoja, ja säästämällä emoja. ”Koska vasat eivät lisäänny”.

    Osa kuuluu molempiin leireihin. mutta joillekin hirvikanta on ”ilmaista lihaa”. Muut kärsivät taimikkotuhot, hirvikolarit ja hirvikärpäset. Aina kun päähäni lentää hirvikärpänen, niin totean tyytyväisenä, että näinhän me yhdessä sovittiin…

    Metsuri motokuski 21.10.2015, 11:22

    Palstamato: Kirjoittaa mies joka ei todellakaan tunnu asiasta tietävän mitään. Luulo ei ole todellakaan tiedän värtti. Kannattaisi varmaan perehtyä asiaan niin ehkä totuuskin valottuisi.

    jees h-valta 21.10.2015, 11:38

    Palstamato kyllä aivan oikeassa ja sinällään hiukan ihmettelenkin tuota ilmaisen lihan hinkua kun ei kuitenkaan mistään kovin häävistä edes kyse. Ja sinällään juuri luulisi että peurat ja kauriit pysyisikin hyvin vähissä koska niissä kuitenkin liha aivan laadukastakin.

    Anton Chigurh 21.10.2015, 11:53

    Sahalan kartanon parooni velijussijalkanen (jonka metsätalouteen 2013 palstalaisten tapaamiseen uskaltautuneet pääsivät tutustumaan) kirjoitti aiheesta maaseudun tulevaisuudessa (05.10.2015) muunmuassa:

    ”…Hirvikärpäset kiusaavat ja inhottavat, marjoja ja sieniä jää poimimatta ja metsänvirkistystä nauttimatta. Hirvet, kauriit ja peurat kasvattavat ja levittävät punkkeja. Yksi kauris tuottaa 400000 punkkia. Epidemia on paisumassa.
    Tulevaisuuden metsätuotanto kärsii kuusettumisen takia.
    Koivua ja mäntyä ei haluta viljellä hirvien ruuaksi. Siitä johtuen väärällä maalla olevat heikentyneet kuuset ovat alttiita lisääntyville hyönteistuhoille…”

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 6 7 8 … 87 88 89