Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • suorittava porras

    Toistan ,että Ruotsin hirvikanta on tuplat Suomen kannasta. Eikö siitä voi päätellä ,missä homma toimii paremmin. Suomessa ollaan aivan huipputasoa hirvikannan hallinnassa ,mutta sekään ei tunnu kaikille riittävän. Täytyy vain todeta ,että tehkää itse paremmin. Jään mielenkinnolla odottamaan tuloksia.

    A.Jalkanen

    Eihän tässä ole esitettykään että juuri pystytettyä hirvikannan säätelymallia heitettäisiin romukoppaan. Systeemi tarvitsisi vain hienosäätöä, niin että maanomistajat pääsisivät paremmin vaikuttamaan.

    Jätkä

    Jeessi haistelee ja maistelee haapapöhinää. Kuitenkin tämänkertainen tilanne hänellä on se, että sopimuksen mukaan Metsäliitto maksaa sopimusviljelijöilleen Hybridistä samaa hintaa kuin kuusikuidusta. Siellä on kuitenkin kiittimet ristissä: On tosihyvä, ettö sopimusviljelijöitä ei ole enmpää ja tosihyvä, että kun haapasavotat kaatuvat käsiin, on kuusikuidun hinta saatu vängättyä paaaljon alemmas kuin nyt.

    Totta on se, että hybridillä voidaan tuottaa lehtipuukuitua huomattavan paljon enemmän kuin muita tunnettuja kuitupuulajeja, mutta sitä saa toistaiseksi jopa Eucana huomattava halvalla, mutta kuusikuitua tarvitaan näillä näkymillä, eikä vielä ole hybridi-kuusta näkynyt.

    Varmasti Hybridihaapaa kannattaa edelleenkin istuttaa viljaville paikoille, koska se nousee ryönän keskeltä nopeasti ylös, kunhan sen saa pysymään hirvistä vapaana. Se taitaa vaan joutua melkoiseen hinnanpuristukseen, kun ei ole enää takuuhintasopimuksia saatavana?

    Olen sen verran hölmö, että jos minulle tarjottaisiin Jeessin alkuperäisen mukaisia viljelysopimuksia, niin mätkisin kaikki OMT:t hybridille – empimättä.

    jees h-valta

    Onhan sillä Jätkällä laskuelimet tallessa. Näin juuri kannattaa tehdä kellä vain sopivaa maata joutilaana. Koska saattaa tuoda todella myötäsyisen yllätyksen aikanaan tuloksessa. Kuusikuidun hinnan laskusta tuskin minkäänlaista pelkoa on näillä näkymin. Päinvastoin.

    A.Jalkanen

    Visakoivu saattaisi olla OMT:llä vielä tuottavampi, mutta karsittavana työläämpi kasvatettava kuin hybridi. Sama koskee jaloja lehtipuita: työläitä, pitää sekä suojata hirviltä että karsia.

    jees h-valta

    Onhan sitä tosiaan jokunen tammikin haavikoihin sujunut. Syystä että ovat myös olleet suojassa hirvien tuholta aitojen sisällä. Hupaisempia on kaikenmaailman ihme puskat joita myös on. Yksi lajike on varmaan myös joku puutarhasta karannut kun kukki keväällä valkoisella kukalla. Ja ilmeisesti myös pähkinäpensasta jota ei aiemmin ole maillani näkynyt. Ihan varma en ole mutta joku outo laji puskaa kuitenkin.

    Puuki

    Pähkinäpensaslehdothan on lsl:lla rauhoitettuja .  Siinä taisi mennä haavankasvatusbisnes nyt poskelleen. Tai sitten ei.  Kaatelet vain haavikot nurin ja luonnonsuojelualue tilalle.  Tukea voi anoa jotta saa haapavesakon pidettyä aisoissa ja pähkinäpensaikon hyvässä kunnossa.

    Visakallo

    Eikö hybridihaapa ole Suomessa vieraslaji? Sehän voidaan jonain päivänä määrätä uhkasakon voimalla hävitetytäväksi koko maasta.

    jees h-valta

    Sittenhän pitäisi kieltää omenapuut sun muutkin mikrolisätyt ja vartetut. Suomalainen haapa siinä kasvaa ja sitä vain tehostetaan eli muokataan kasvuominaisuutta toisella lajilla. Aivan samoin jalostetaan omenapuita sun muitakin puutarhalajikkeitakin. On onneksi olemassa virallinen kasvatuspuu metsiimme ettei pitäisi suuremmin olla uhkia matkassa. Odetettavissa uutta voimallista tuloa metsän ongelmista ja uhista hyötyen.

    Visakallo

    90-luvun lopulla kohkattiin kloonikoivikoista. Meikäläinenkin sai olla niiden takia hieman varuillaan. Ainakin Mäntyharjussa sen ajan aktivistit tuhosivat jonkun alueen.

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 883)