Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Kalle Kehveli

    Itsekin silloin tällöin koneella hakkaavana, minulta ei ainakaan onnistu aluskasvuston säästäminen, eli jatkuva kasvatus. Vaurioita tulee niin paljon, ettei se voi olla näkymättä tulevassa puun laadussa.

    Sorkkaeläimet saadaan kuriin vain lain muutoksilla, vapauttaa metsästys. Tähän tuskin on valmiutta, muuten kuin pakon edessä.

    Metsuri motokuski

    Totta mitä KK kirjoitti tuosta alikasvoksen korjuu vaurioista. Mahdollista toki korjuu on ja paljon sitä tehdään. Tulevaisuus näyttää kuinka se toimii.

    Minusta suomalainen ihminen on kyllä aika lainkuuliainen ja kunnioittaa virkavallan määräyksiä joten uskon että homma hoituu metsätyksessäkin.

    sitolkka

    Kauris kuuluu Suomen luontoon, mutta valkohäntäpeura ei. Miksi luonnonsuojelijat eivät ole heränneet. Valkohännän vaikutukset alkuperäiselle luonnollemme voivat olla arvaamattomat.

    Gla

    Suorittava porras: ”Motouskit ja koneet loppuvat maastamme kesken ,jos kaksivaiheinen kasvatustapa laajemmin yleistyy. Työlästä ja huonosti tuottavaa hommaa tekijän kannalta. Työn lopputuloskaan ei läheskään aina tyydytä kaikkia osapuolia. Jos työn joutuu tekemään tappiolla ja saa siitä pahimmassa tapauksessa vielä vittuilut kaupantekijäisinä ,ei liene ihme ,että kiinnostus moiseen on laimeaa.”

    Eli Sahalassa ollaan hakoteillä metsätalouden harjoittamisen suhteen? Tuo on on tulkintani kommentistasi ja jos se on oikea, aika kovan väitteen nyt esitit.

    suorittava porras

    Tervetuloa joskus nauttimaan ylispuuhakkuiden riemuista! Kaikkialla asiat eivät hoidu niinkuin Sahalassa. Motin tai puolentoista motin oksaisten koivujen poistaminen taimikon tai nuoren metsän päältä ei onnistu ilman vaurioita. Myös valmistetun koivutukin teknisestä laadusta sataa negatiivista palautetta kyseisten työmaiden kohdalla. Ahtaassa tilassa toimittaessa syöttörullien aiheuttamat pintavauriot pölleille ovat yleisiä . Samoin heitot pituusmitoissa. Pölkkyjen päitä lohkeilee,kun aina ei löydy tukea katkaisun ajaksi.

    On myös tapauksia ,joissa palstalle jäänyt kuusikko ruskistuu ja kuivuu pilalle ylispuusavotan jälkeen. Kyseessä on joko täystuho tai kasvun pysähtyminen useiksi vuosiksi.

    Toki jokainen voi touhuta maillaan ,kuten parhaaksi näkee ,mutta kannattaa ottaa myös riskit huomioon oikeassa suhteessa. On isompiakin riskejä olemassa verrattuna niihin ,jotka aiheutuvat erikokoisten sorkkaeläinten elintoimintojen ylläpitämisestä.

    jees h-valta

    Eipä ole pilalle ruskistunut mutta tottakai valoshokkia tulee eikä ensimmäinen ”vapauden” vuosi lisäkasvua plajon tuo. Mutta kyllä se siitä alkaa.

    Anton Chigurh

    Sahalassa taimet istutetaan valmiiden ajourien väliin. Sadonkorjuu onnistuu vähän typerämmältäkin motokuskilta. Kaikki istutetut päätehakattavat puut (rauduskoivut ja männyt) pystykarsitaan.

    Kun koivikon kierto on 30-40 vuotta niin sillä alikasvoskuusikolla ei ole niin väliä. Mutta hyvin nuo näkyvät kasvavan. Ja helposti savolaiset motokuskit siitä päältä koivusadon korjaavat. Se kuusisato tulee ylimääräisenä kuin maunolle illallinen. Koivukiertohan parantaa rajusti viljavuutta ja nopeuttaa ravinnekiertoa. Koivua koivun jälkeen tuottaa sadon entistä (30-40 vuotta) nopeammin. Ja positiivinen kierre vaan jatkuu.

    Gla

    Minua harmittaa se, että Suorittava ottaa esimerkiksi epäonnistuneen kasvatusketjun ja sen perusteella nimeää kaksivaiheisen menetelmän huonoksi. Onko tasarakenteinen jaksollinen kasvatuskin huono menetelmä siksi, että hoitamattomana kärsii niin kasvu, laatu kuin korjuuntehokkuus? Vihreiden ja Lähteen porukoiden lobbausta lukuunottamatta ei, siksi pyydän Suorittavalta näkemyksiin edes pientä johdonmukaisuutta.

    jees h-valta

    Onhan tuo hienoa kehittelyä kun on alusta alkaen suunniteltu vuoroviljely niin ongelmatkin saadaan minimoitua. Eikä noissa viljelyissä koivukaan pääse ryöstäytymään ongelmaoksaiseksi. Kyllähän kieltämätä vanha hies aika paska praaki on kuusikon päätä ottaa. Kun motokaan ei sen latvukseen kovin kaksisesti pysty. Ja haaroja saattaa olla jo aiemminkin rungossa.

    Gla

    Jos jotain luonnonmukaisuutta halutaan metsätalouteen kytkeä, kaksijaksoinen koivun ja kuusen kasvatus sitä nimenomaan on. Aluksi pioneerilaji valtaa alan, vähitellen se muuttuu kuusivaltaiseksi. Kunnes tulee isompi tuho ja kierto alkaa alusta. Tuolla tavoin maaperä pysyy kunnossa, niin luonto sen on ajatellut tai oikeastaan meidän tuntemamme monimuotoisuus on tuollaiseen sukkessioon sopeutunut.

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 883)