› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 63 64 65 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • sitolkka 6.6.2019, 16:13

    Valkohäntäpeura ei kuulu Suomen luontoon. Piste. Hirvien hävittämistä kokonaan tuskin kukaan vakavissaan vaatii. Mutta valkohäntä on erittäin haitallinen vieraslaji.

    Metsuri motokuski 6.6.2019, 16:27

    Olen samaa mieltä ”osin”. Minusta valkohäntä voi vielä kuuluakkin Suomen luontoon mutta keinoruokinta tulisi lopettaa. Antaa luonnon säädellä kannan koko ettei se kasva kohtuuttoman suureksi kuten nykyään.

    Ilmeistä on että kerralla ruokintaa ei voida lopettaa koska ylisuuri kanta kohdistaa ruokailun varmasti väärään paikkaan. Minusta olisi hyvä että ensiksi ammutaan kanta riittävän alas ja sitten vasta ruokinta lopetetaan.

    Gla 6.6.2019, 18:55

    Mitä pidät motokuskin roolissa kartanon tavasta kasvattaa koivua ja sen alla luontaista kuusta?

    puunhalaaja 6.6.2019, 19:04

    Minusta olisi hyvä että ensiksi ammutaan kanta riittävän alas ja sitten vasta ruokinta lopetetaan.

    Uskotko, että se on vielä ammuttavissa riittävän alas?

     

    Metsuri motokuski 6.6.2019, 21:02

    Uskon. Se riippuu vain siitä että riistahallinto käskee niin tehdä. Nythän se vain kannustaa ruokintaan.

    Gla 8.6.2019, 06:35

    Olen nyt erikseen esittänyt kysymyksen Sahalan metsätaloudesta kahdelle motokuskille. Molemmat vaikenevat asian kuoliaaksi. Miksi?

    Apli 8.6.2019, 07:11

    En usko metsästäjien pitävän huolta valkohäntäpeurakannasta ja sen pitämisestä kurissa, eivät ole onnistuneet hirvessäkään… Petokannat sudet, ahmat, karhu pitää saada huomattavasti suuremmiksi on ainut lääke ja siitähän metsästäjät ei pidä. Noh omilla mailla istutus on 90% kuusta nyt ja jatkossakin niin ei paljon vaikutusta, koivuja ja muita puita tulee sekaan mitä tulee..

    suorittava porras 8.6.2019, 09:11

    Vastataanpa nyt viimein GLA:lle. Motouskit ja koneet loppuvat maastamme kesken ,jos kaksivaiheinen kasvatustapa laajemmin yleistyy. Työlästä ja huonosti tuottavaa hommaa tekijän kannalta. Työn lopputuloskaan ei läheskään aina tyydytä kaikkia osapuolia. Jos työn joutuu tekemään tappiolla ja saa siitä pahimmassa tapauksessa vielä vittuilut kaupantekijäisinä ,ei liene ihme ,että kiinnostus moiseen on laimeaa.

    A.Jalkanen 8.6.2019, 09:23

    Kaikki hirvieläimet plus villisika ovat sen verran isoja kohteita että epäilemättä kyetään ampumaan yhettömiin jos halutaan.

    Sahalan kartanon koivu-kuusi -kasvatus ei ole jatkuvaa kasvatusta vaan molempia latvuskerroksia hoidetaan ja käytetään jalostettuja taimia. Koivu poistetaan ylispuuhakkuulla ja kierto päätyy kuusen jälkeen taas avohakkuuseen.

    Metsuri motokuski 8.6.2019, 13:47

    No onkos tuo Sahalan hakkuutapa mitenkään erikoinen. Noinhan taitaa olla jo nykyisissä metsänhoitosuosituksissa että koivikon alla oleva kuusialikasvos voidaan hyödyntää jatkossa.

    Samaa mieltä AJ:n kanssa että hirvieläinkannat saadaan varmasti siedettävälle taholle jos halutaan. Ensiksi kun puuntuottajajärjestöt kävelevät riistahallinnon luokse ja sanovat että nyt kannat kuriin tai metsästys loppuu niin taatusti tapahtuu. Se ei ole ongelma etteikö metsästäjät tee työtä käskettyä kunhan ylempi organisaatio sen vaatii. Nyt sitä ei ole vielä tarpeeksi voimakkaasti käsketty tehdä varsinkaan valkohäntäpeuran eikä osin hirven osalta. Yksi syy oli miksi kauris ei laitettu kaatokiintiöiden piiriin oli että oli nähtävissä että kauriskannat kasvavat jo nytkin liian suureksi ilman kiintiöitä. Näinhän on käynyt vaikka kiintiöitä ei ole.

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 63 64 65 … 87 88 89