› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 61 62 63 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MJO 2.7.2018, 16:16

    Täällä myös pari naapuriseuraa on omalla päätöksellä rauhoittanut kauriin.

    Gla 2.7.2018, 16:26

    Mitä mahtaa olla seurauksena, jos seuran ulkopuolisena alkaa tällaisella alueella kaurista metsästää?

     

    oksapuu 2.7.2018, 18:34

    Yle…

    Vhp. kolareita yli 5000 vuodessa ja yli 14 päivässä. Luonnonvarakeskuksen mukaan kaatolupamäärä pitäisi nostaa 56000 että kannan kasvu saataisiin taittumaan…

    Aikamoista…

    Anton Chigurh 5.7.2018, 20:14

    Meillä on hirvien takia jouduttu uudistamaan kuivia kankaita kuuselle miljoona (1000000) hehtaaria. Tappio vähintään ison sellutehtaan tuotannon verran, tämän hetken hinnan mukaan 1200 miljoonaa euroa vuodessa.

    Tekee 12000 €uroa hirveä ja vuotta kohti. Tuo on vasta marginaalinen erä tuossa rallissa. Hirvenmetsästäjiä (holtittomia sorkkaeläinlaiduntajia) on satatuhatta, sama määrä kuin talvehtivia hirviäkin. Tuo marginaalierä tekee 12000 €uroa jokaista sorkkaeläinlaiduntajaa kohti. Löytyykö sitä maksukykyä?

    rööri roope 5.7.2018, 20:20

    Omalla alueellaan voi metsästää vapaasti kaurista.

    Planter 14.7.2018, 11:02

    Mitenkäs tutkija on sitä mieltä, että punkkien isäntäeläinten vähentäminen ei välttämättä johda punkkien vähenemiseen. Punkki elää elämänsä kulkien suurin piirtein samaa ruohonkortta ylös-alas ja odottaen, että joku kulkee ohi.  Mitä enemmän kulkijoita, sitä varmemmin veriateriaa tarjolla?

    ”Mitään tarkkaa tietoa ei voi sanoa, kuinka paljon peura- ja kauriskantaa pitäisi vähentää, ja myös tulosta on vaikea ennustaa etukäteen. Lievä harventaminen voi johtaa siihen, että punkit keskittyvät jäljelle jääneisiin peuroihin ja kauriisiin ja lisääntyvät niin kuin ennenkin.”

    https://yle.fi/uutiset/3-10301444

    Anton Chigurh 14.7.2018, 11:54

    ”Mitä enemmän kettuja ja näätiä, sitä vähemmän tauteja kantavia punkkeja

    Jyrsijöitä syövät saalistajat vähentävät The Royal Societyn uuden tutkimuksen mukaan infektioita ja borreliaa alueillaan. Tutkimus osoitti, että alueilla, missä on kettuja ja näätiä (missä niitä ei metsästetä), oli 85 prosenttia vähemmän infektoituneita punkkeja kuin alueilla, mistä ketut ja näädät oli tapettu.”

    Tämän ”tutkija” henttosen (tuossa ylen uutisessa esiintyvä ”tutkija”) hypoteesiin vahvasti nojaavan kettujen ja näätien 2001 alkaneen erittäin hyvin onnistuneen tappokampanjan ansiosta meillä borrelia on lisääntynyt juuri tuon 85 prosenttia. Tuon tappokampanjan virallinen tarkoitus oli elvyttää romahtaneet kanalintukannat. Kävikin juuri päinvastoin: kanalintukannat ovat alempana kuin koskaan.

    suorittava porras 14.7.2018, 12:09

    Pysyy se punkki supikoirassakin. Varmasti yleisempi vieras pihapiireissä , kun isommat nelijalkaiset .  Nämä sadat tuhannet ruohikoita luuttuavat karvapallot levittävät punkkeja huomattavan paljon . Ihme vain , että niiden aiheuttamaa uhkaa ei noteerata .

    Anton Chigurh 14.7.2018, 16:25

    Suolistettu porsas rimpuilee samalla tavalla kuin idolinsa henttonen.

    Kun myyränsyöjät (mukaanluettuna myyriä pääravintonaan käyttävä supikoira) jätetään rauhaan, niin punkit vähenevät 85 prosenttia. Jopa tuossa ylen uutisessa ”tutkija” henttonen on pakotettu sanomaan, että punkkien toukat ottavat veriaterian myyristä. Siinä on se ikävä piirre, että ne saavat juuri myyristä sekä borrelian että TBE:n. Tuo punkkien väheneminen johtuu juuri myyrien vähenemisestä siellä, missä myyränsyöjät (tärkeimpinä kettu ja näätä) saavat olla rauhassa. Kärppä ja lumikko ovat sen tason myyränsyöjiä, että niillä ei ole mitään merkitystä. Kuten ei pöllöilläkään.

    A.Jalkanen 14.7.2018, 20:47

    ”Valkohäntäpeurat ovat runsastuneet rajusti ja niin ovat punkitkin – kysyimme tutkijalta pitäisikö peurat ja kauriit ampua”

    https://yle.fi/uutiset/3-10301444

    Laitoin tuon Planterin mainitseman linkin FaceBook-sivulleni ja lisäselityksen:

    ”Minulta ei ole varsinaisesti kysytty, mutta olen (mm. blogissani ja lehtikirjoituksissani) vastannut aina samalla tavalla: kyllä peuroja ja kauriita pitäisi ampua ja niiden kantaa laskea huomattavasti ja kattavasti – nimen omaan peuroja mannermaalla ja kauriita Ahvenanmaalla! Ilmeisesti hirvi ei ole niin hyvä isäntäeläin punkeille kuin kauriin suku, mutta on muita syitä, miksi hirvikantaakin pitäisi alentaa. Kaupunkipuistoissa jäniseläimet lienevät merkittävä punkkien lisääjä. Pohjoiseen Suomeen niitä menee koirien lisäksi muuttolintujen matkassa.”

    Joissakin amerikkalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että valkohäntäkauriin pienikin määrä riittää punkkikannan ylläpitoon, joten kannan pudotus pitäisi olla raju, jotta punkkien määrän saisi oikeasti alas. Punkkitaudeista väitellyt tutkija nimeltään Tim Hofmeester mainitsee poikkeuksena metsäkauriin, jonka määrää alentamalla saataisiin siis hänen mielestään punkit vähenemään siellä missä se on valtalaji, kuten Ahvenanmaalla. Kun erikseen tiedustelin asiaa ennen Ahvenanmaalle tutkijakokoukseen lähtöäni, hän vahvisti, että olen ymmärtänyt oikein.

    Tarvittava sorkkaeläinkannan alennus on hankala tarkkaan määritellä, koska lopputulos riippuu muusta eliöyhteisöstä, muun muassa paikalla olevista pedoista. Kyllä supikoirassa ja ketussakin on punkkeja, mutta niiden kokonaisvaikutus pitäisi teoriassa olla positiivinen, koska ne vähentävät vahvasti punkkitoukkien pääsyä myyriin ja tätä kautta punkkien siirtymistä seuraavaan (nymfi)kehitysvaiheeseen, joka tartuttaa ihmisiin punkkivälitteisiä tauteja.

    Tärkeintä olisi saada oikea suunta alkamaan: vähemmän sorkkaeläimiä  ja jäniksiä ja enemmän petoeläimiä. Kun tätä on jokunen vuosi jatkettu, aletaan nähdä tuloksia ja sopiva tasohan on sitten poliittinen päätös: miten alas punkkitautien määrä halutaan painaa ja miten paljon villilihan metsästysmahdolisuuksia jätetään? Tulisi nykytilanteeseen verrattuna paljon halvemmaksi laittaa metsäkauriit ja valkohäntäpeurat aitauksiin ja ruokkia ne sinne lihan tuotantoa varten!

     

    Lisätietoja punkkibiologiasta: metsanomistaja.blogspot.com.

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 61 62 63 … 87 88 89