Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Planter

    ”Nykyinen kannan taso asettuu kompromissina jonnekin ääripäiden välimaastoon.”

    Ei asetu.

    Tavoite talvikannalle on ollut 77 000 hirveä. 2000-luvun pienin määrä on ollut noin 85 000, vuonna 2012. Sen jälkeen ole päästy edes leveän tavoitehaarukan (65 000 – 89 000) sisään.

    Suurin ongelma on riistahallinto. Kun himoharrastajat etenevät päättäviin asemiin ja  hirvet juoksevat korvien välissä yötä-päivää, eikä ole päästy jonon alkupäähän, kun järkeä on jaettu, niin tilanne vaikuttaa aika toivottomalta.

    suorittava porras

    Eiköhän ole aivan luonnollista , että harrastukseen vahvimmin sitoutuneet joutuvat myös hallinnollisiin tehtäviin . Sinne ei kuitenkaan niin vain mennä. On tultava valituksi. Siihen puolestaan vaaditaan jäsenistön vahva kannatus ja vaali.

    Planter arvostelee kovin sanakääntein riistahallintoa ja erästä sen edustajaa erityisesti .Ei liene yksin riistahallinnon syytä, jos arviot hirvien määrästä eivät osu ihan kohdalleen . Arvio tehdään sen tiedon perusteella , minkä metsästäjät ja sidosryhmät tuottavat . Toimenpiteet puolestaan tehdään sillä hetkellä saatavilla olevan tiedon varassa . Tilannetta kuitenkin pyritään päivittämään välittömästi , kun lisää tarkentavaa tietoa saadaan.

    Metsästäjät eivät pysty yksin näkemään laajempaa kokonaisuutta , joten heidän toimintansa ilman ohjausta johtaisi vielä epätasapainoisempaan tilanteeseen . Esimerkin voi ottaa Ruotsista . Siellä sorkkaeläinkannat ovat karanneet moninkertaisiksi Suomeen verrattuna . Kenenkään päätä ei kuitenkaan olla vaatimassa  erikseen vadille tapahtuneesta.

    Pesän siivoaminen kannattaakin aloittaa ihan omilta nurkilta . Siellä vaikutusmahdollisuudet ovat parhaat . Kun asiat laitetaan kuntoon paikkakunta kerrallaan , ei urakka ole ylivoimainen ja tapahtumat etenevät nopeammin toivottuun suuntaan . Sopivat työkalut ovat olemassa . Tarvitaan vain tekijöitä ja tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kesken.

    Gla

    Olen samaa mieltä sidosryhmien asemasta. Toistaiseksi sidosryhmien mielipiteet on tietoisesti jätetty huomiotta, joten miksi et korosta tämän asian korjaamisen merkitystä? Toimiko sidosryhmät jollain tavoin väärin vai mikä olisi se toimenpide, mitä sidosryhmien tulisi itsessään muuttaa?

    Vastaatko myös edellisen kommenttini kysymyksiin.

     

    Planter

    Arvostelen ihan yleisellä tasolla systeemiä riistaneuvostoista maa-ja metsätalousministeriöön, en jotain tiettyä henkilöä.

    Mielestäni arvosteluun on syytä.

    Ei yksityinen metsästäjä tai seura ole vastuussa siitä, jos hirvieläinkanta paisuu liian suureksi. Ei ole lain vastaista olla ampumatta yhtään mitään. Riistakeskus sensijaan on lain mukaan vastuussa siitä, että vahingot eivät ole kohtuuttomia. Riistakeskuksen pitäisi helpottaa metsästystä, jotta kanta saataisiin pysymään kurissa, eikä keksiä lisärajoituksia, kuten kiimarauhoitus.

    Riistahallinto katsoo maailmaa vain kiikaritähtäimen läpi, ristikossa saalis. Mitään ongelmia tai haittoja ei nähdä tai ei haluta nähdä. Jos esiin nousee ongelmia, ne kumotaan väsäämällä uutisia, että hirvieläimistä ei ole mitään haittaa:

    ”Luonnolle ei ole pystytty osoittamaan mitään haittaa.”

    https://yle.fi/uutiset/3-7281721

    ”Punkkien levinneisyys ei riipu hirvieläimistä”

    https://www.epressi.com/tiedotteet/maaseutu/punkkien-levinneisyys-ei-riipu-hirvielaimista.html

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062921808376_uu.shtml

     

    Gla

    Peuran vasa kuoli yhteentörmäyksessä polkupyörän kanssa kävelykadulla keskellä Keravaa lauantaina iltapäivällä.

    Silminnäkijä kertoo, että vasa oli juossut hätääntyneenä Aurinkomäen suunnalta ja sännännyt ravintolan eteen pysäköidyn rekan takaa suoraan polkupyörän eteen.

    – Se tuli niin yllättäen, että pyöräilijä ei ehtinyt reagoimaan siihen mitenkään, kertoo keravalainen Ismo Liimatainen, joka oli onnettomuushetkellä leikkimässä lapsensa kanssa niin sanotussa Laivapuistossa Aurinkomäellä.

    – Vasa juoksi tuosta vierestä kolmen metrin päästä. Se oli todella hätääntyneen oloinen.

    Törmäys oli niin raju, että vasa menetti tajuntansa ja kuoli hetken kulutta onnettomuuspaikalle. Ismo Liimatainen soitti tapahtuneesta välittömästi hätäkeskukseen.

    – Vasan ympärille kerääntyi valtavasti porukkaa ja jotkut miettivät peuran lopettamista. Joku yritti jopa elvyttää sitä. Se ehti kuitenkin menehtyä ennen poliisin tuloa.

    – Poliisit tulivat ripeästi paikalle.

    Peuran kanssa yhteen törmännyt mies ei loukkaantunut rytäkässä.

    Ismo Liimatainen kertoo, että ihmiset olivat todella epäuskoisia näkemästään. Peuralla oli uskomattoman huono onni.

    – Itse en ole edes nähnyt koskaan peuraa kaupungissa.

    Onnettomuus tapahtui kello 16.15 Keravan Kauppakaarella. Poliisi kuljetti uhrin pois onnettomuuspaikalta.

    https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/665562-peuran-vasa-kuoli-yhteentormayksessa-polkupyoran-kanssa-onnettomuus-tapahtui

    Keravalla on kaikki mahdollista. Jopa kolaripeuran elvyttäminen.

     

    Planter

    ”Vahvistunut hirvieläinkanta näkyy esimerkiksi taimikkotuhoina ja tähän puututaan nyt”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.”

    Hirvi: 1.1.2019 — 15.1.2019 Ilman koiraa (ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen)

    Hirvenmetsästysaika pitenee ensi jahtikaudella. Helpottaako tämä pyyntiä, kun ensin myöhennettiin kiimarauhoituksella kaksi viikkoa jahdin alkua ja siirrettiin se nyt loppupäähän.

    Auttaako koirien käytön kielto taimikkotuhojen estossa? No pääasia, että ministeri laittoi lupaustensa mukaan asiat kuntoon.

     

    Gla

    Eipä auta sekään peuraongelmaan, että ilveskanta jatkaa jyrkkää laskuaan metsästyskuolleisuuden takia.

     

    puunhalaaja

    Urjalan sanomien viimeisimmässä numerossa oli Mikko Tiirolan kirjoitus. Sen mukaan Urjalassa on 85 peuraa tuhannella hehtaarilla. Siihen hirvet ja metsäkauriit päälle.

    A.Jalkanen
    rööri roope

    Ei tarvii ihmetellä jos metsiköt raiskataan ja pedot siirtyneet länsi-suomeen.

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 883)