Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Metsuri motokuski

    Taas tämä sama jauhaminen jatkuu ja jatkuu… Jos joku uskoo siihen että hirvi näillä tiheyksillä tai myyrä on Suomen metsänkasvatuksen este niin on todella naivi. Toivoisin että herrat todellakin poistuisivat siltä tietokoneiden äärestä metsään ja lähtisivät tustumaan metsänkasvatukseen eri puolille maakuntaa. Uskon että alkaa pikkuhiljaa mielet muuttumaan. Meidänkin jahtialueella on hirvikanta noin 5- 6 hirveä / 1000 ha ja kaikkia puulajeja kasvaa eri ikäisinä. On koivu ja mäntytaimikoita ja jokainen toimii. Haloo hei !!!!!

    Ammatti Raivooja

    Naapuri ei aikanaan uskonut istuttamiseen ni saa vaan otti äeystyksen lehtomaisille kankaille ja totesi, että kyllä luonto hoitaa. Kerran oon raivannu ja hyviä rauduskoivikoita tuli pääsääntöisesti. Siinäpä koron laskijoille miettimistä.

    Anton Chigurh

    Viimeisen VMI:n mukaan pelkästään hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja on löytynyt miljoona (1000000) hehtaaria, seitsemän (7) vuoden uudistusalat. Noista tuhoista yli puolet on laatua alentavia.

    Uudistamisvelvoite pakottaa uudistamaan kuivia kankaita (miljoona hehtaaria) ja kuusenjuurikääviköitä (miljoona hehtaaria) jollakin puulajilla. Hirvien takia se puulaji on kuusi.
    Myös nuo kaksi miljoonaa (2000000) hehtaaria ovat hirvituhoja.
    Aivoton ja täysin holtiton sorkkaeläinlaidunnus on kestänyt rapian 40-vuotta ja vienyt kolme miljoonaa (3000000) hehtaaria uudistusaloja raskaasti vajaatuottoisiksi.
    Metsälakiin tulee kirjata, että kuusen jälkeen uudistetaan aina lehtipuulla ja kuivat kankaat aina männyllä. Edelleen, että hirvet poistetaan puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa [20000000] hehtaaria).

    jees h-valta

    Jotta keskusteluun vähän vaihteluakin kannattaa varmaan nikki raivurinkin miettiä puunkasvatuksen valtalinjoja. Kyllä kuitua kannattaa kasvattaa koska suuntaus vain on painopisteenä ehdottomasti sen suuntainen. Eli konsulttiyhtiö Pöyrynkin visioissa kuitu on se jonka hinta jopa pikkaisen tehostuneen käytön myötä paranee. Tukit sensijaan ei. Tuo kuituasia koskee myös koivua. Äänekoskellahan menee myös huomattava määrä koivukuitua valmistuessaan läpi. Eli sen kysyntä myös lisääntyy. Tukilla ei lähiaikoina ole edes näköpiirissä heidänkään mielestään kuin lievää hinnan ja kysynnän laskua.

    torppari

    raivooja taisi enempi viimeisessä kommentissaan kertoa että metsä syntyy kun maanpinta rikotaan…raudusta tahtoo pukata istutuskuusikollekkin…koivu siementää turhankin hyvin

    Ammatti Raivooja

    Eikö Antoninkin mielestä olisi kannattanut uudistaa ne muulla puulajilla kuin kuusella niin meillä olisi miljoona hehtaaria hirvituhoja eikä kahta miljoonaa? Kansantalouden tappio olisi vain 10 miljardia eikä 20 miljardia. Eikö kuulosta järkevältä, että hirvistä huolimatta näin olisi kannattanut tehdä?

    Gla

    Tuolla matematiikalla ei todellakaan kannata korkolaskuja yrittää.

    Ammatti Raivooja

    Joo ei. Siis hirvituhoja oli miljoona hehtaaria ja noita kuusenjuurikääpiköitä miljoona ja kuivia miljoona eli Antonin mukaan hirvituhoja on siis 3 miljoonaa. Miljoona on aiheuttanut hirvi ja hirven pelko kaks. Tää 20 miljardia on sitten mehänpojan laskelmista. Elikkäs hirvenpelko on aiheuttanut tuhoa 13,34 miljardia ja itse hirvet 6,66 miljardia. Siis meillähän on paljon vakavampi ongelma pelosta kuin itse hirvistä. Tässäkin asiassa Ruotsalaiset näyttäisi olevan viisaampia, kannattaisikohan hirvien sijasta katseet kääntää toiminnanohjaukseen?

    Tätä mä en ple koskaan myöskään ymmärtänyt, miksi kannattaa istuttaa kuusta kuiville kankaille kun tietää, että se epäonnistuu 100% eikä ottaa chäänssiä männyllä ja pientä epäonnistumisen riskiä?

    Voitko Gla kertoa minulle miksi minulla kasvaa luontaisesti lehtomaisella kankaalla paljon koivua kun olen tehnyt sinne isot kuohkeat mättäät ja saniaiskasvit puuttuvat? Koska jalostettu siemen joka 30e/ha ei lähde siellä kasvamaan niin jos sitä sinne laittaisi niin voisiko se myös estää luontaisen itämisen? Mehänpoika ei pidä tätä mahdollisena, että mailla ni kasvaisi koivua enemmän kuin tarpeeksi.

    Gla

    Meillä ei ole tiedossa, paljonko hirvet olisi pilanneet noita metsiköitä, jos ne kasvaisi koivua tai mäntyä.

    Samaa mieltä olen siitä, että toiminnanohjaukseen kannattaa kiinnittää huomota. Hirvikantaa alas, niin alkaa männiköt ja koivikot yleistyä ja tuhot jakautuu tasaisemmin eli yksittäinen kuvio kärsii vähemmän ja todennäkölisyys kasvattaa siellä ensiharvennuksen jälkeen laadukasta puustoa kasvaisi. Eikö tämä olisi winwin-tilanne? Vai estääkö tuon se, että metsästäjien mielestä hirvien aiheuttama riski on jo nyt riittävän alhainen ja tippaakaan ei anneta saavutetusta edusta periksi.

    En ymmärrä, mitä yrität sanoa lehtomaisen kankaasi kylvöllä. Mutta tietenkään hirvi ei kaikilta aloita kaikkia puita tuhoa. Jos sinulla on säästynyt taimikko, minulla on syöty. Entä sitten? On minulla myös jonkin verran nuorta koivikkoa, joka on ainakin toistaiseksi hirviltä säästynyt. Mutta kun vierestä on syöty järjestään kaikki, antaa se aihetta arvioida riskejä toiseenkin kertaan, kun seuraavan kerran uudistaminen on ajankohtainen.

    Ammatti Raivooja

    Ai siä arvioit viereisen kuvion perusteella, jonka on pari hirveä tuhonnut ei siis koko Suomen hirvikanta, että koivua ei voi uudistaa ja koko Suomen hirvikanta on liian suuri? Ei tosiaan ole tiedossa söisivätkö hirvet määränsä enempää. Varmaan tuhot jakuatuisivat laajemmalle ja oltaisiin siellä 3-4%. Ainiin, mutta nekin oli paljon korkeammilla tiheyksillä. Yritän vaan sanoa, sitä että lähes 100% saa hirvituhottaman koivikon sahattua siemenestä alkunsa saaneesta metsästä. Minä olen arvioinut hirvituhojen määrää ja todennäköisyyttä joka päivä kaikilla kuviolla, joilla kuljen, että en tuijottele pelkästään omia.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 883)