Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • jees h-valta

    Kyllä ne molemmat aikamoista tuhoa tekee, niin hirvi kuin peurakin. Ihan riittämiin kokemusta kummankin lajin urakoinnista. Eipä enää montaa ehjää männynkään istutustainta ole ja koivutkin alkaa puskittua jos antaa näin mennä. Taitaa olla taas sähköaidan aktivoinnin paikkaa. Valitettavasti jälleen kerran.

    A.Jalkanen

    Mitä se peura metsässä syö? Tämä olisi tärkeä tieto saattaa päättäjien tietoon. Sehän tiedetään jo varmasti, että peura valmistaa runsaasti punkkeja ja juoksentelee autotielle.

    Kommentti MT:ssä: ”Sakaali saattaa olla lääke eteläisen Suomen räjähtäneeseen valkohäntäpeurakantaan, koska vanheneville metsästäjille ei ole vielä kehitetty riittävän maastokelpoista rollaattoria sekä yhdistetyn veto-, opas- ja ajokoiran jalostuskin on aikataulustaan viivästynyt.”

    Metsuri motokuski

    Susien siirtoistutus toisi nopeamman ratkaisun tilanteeseen. Nythän tahtoo olla niin että kun suurpeto nähdään taajaman lähellä se etelä-suomessa tapetaan oitis. Yleisen turvallisuuden vuoksi. Joten taitaa se vähentäminen jäädä sittenkin metsästäjien tehtäväksi.

    MaalaisSeppo

    Kesän alku on lupaava kirjanpainajien kannalta. Seuraavana kesänä olisi tarkoitus istuttaa n. 1.5 ha. Mänty olisi hyvä valinta, mutta ne hirvet. Maapohjan puolesta kuusikin, mutta jatkossa kirjanpainajat yleistyy. Osa kirjanpainajatuhoista voidaan tulevaisuudessa laittaa hirvien piikkiin.

    Gla

    Timpan kommentti hataralla pohjalla olevista väitteistäni on yhä hatarammalla pohjalla. Vilkaisin toisen seuran sääntöjä. Uusi jäsen on kaksi vuotta koeajalla. Tuolloin saa metsästää vain seuran varsinaisen jäsenen valvonnassa eli minä en saisi metsästää yksin omilla maillani koejäsenenä!

    Hirvieläinporukkaan ei pääse koejäsenenä. Jos pääsee kahden vuoden jälkeen seuraan varsinaiseksi jäseneksi, voi päästä sorkkaporukkaan koejäseneksi. Sen kesto on kolme vuotta. Velvoitteet eli talviruokintaan ja siitä aiheutuviin kustannuksiin osallistuminen napsahtaa heti alusta asti.

    Hirvieläinten vähentämiseen vaikuttaminen (oletettavasti koejäsenellä ei ole sen enempää sananvaltaa kuin maanomistajallakaan) on siis teoriassa mahdollista viiden vuoden kuluttua siitä, kun seuran toimintaan tulee mukaan.

    Yhä vahvemmin alkaa vaikuttaa siltä, että vallitseva kulttuuri aiheuttaa ihan sisäsyntyisesti yhä pahenevaa ukkoutumista. Sen sijaan valtapeli on erittäin voimakasta ja siinä ei sidosryhmien mielipiteet tule huomioiduksi. Ihan suoraan jotain 1930-lukua tuolla eletään.

     

    Visakallo

    Uudet keinot hirvien vähentämiseksi tullaan ottamaan käyttöön, jos riistahallinto ja metsästäjät eivät halua tai pysty asiaa hoitamaan. Suurempiakin ongelmia on hoidettu kuin jotkut hirvet. Metsästys ei ole ainoa keino säädellä eläinmääriä. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä eri maista.

    suorittava porras

    Näyttää olevan tiukka käytäntö jossakin . Meillä koejäsenyys kestää maksimissaan kolme vuotta . Jos koejäsen on tuttu ja yhteistyökykyinen , on kisälliaika lusittu vuodessa . Paikkakunnalle muuttanut kyvykäs metsästäjä voi päästä kausikortilla tositoimiin ennen koejäsenyyden käsittelyä vuosikokouksessa . Näin menetellään , kun tulokas on muuttanut seudulle esim. keväällä vuosikokouksen jälkeen .

    Nuoremman kaverin kohdalla koejäsenyys on pidempi , koska sääntöihin ja toimintatapoihin tottuminen ottaa oman aikansa . Kokemus karttuu vain tekemällä asioita oikein kokeneimpien seurassa . Koejäsenyysaikaa jatketaan , jos on epäilys ,että kaikki asiat eivät ole vielä hallinnassa . Metsästysseuran on tunnettava vastuunsa ja otettava seuraan vain luotettavia ja terveesti ajattelevia jäseniä.  Tämä siksi , että maanomistaja voi turvallisin mielin antaa metsästysoikeuden seuran käyttöön.

    …tungosta pyrkijöistä ei ole ollut joustavista liityymisehdoista huolimatta

    Gla

    Juuri niin. Sääntöihin ja toimintatapoihin tottuminen ottaa oman aikansa. Kokemus karttuu vain tekemällä asioita oikein kokeneimpien seurassa. Koejäsenyysaikaa jatketaan, jos on epäilys, että kaikki asiat eivät ole vielä hallinnassa.

    Joskus aivopesu ei onnistu viikossa.

    Ymmärtääkö metsästäjät, millaista valtaa käytätte ilman vastuuta?

    Vastuu on varmasti ymmärretty sikäli, ettei pyssyllä ole sopivaa räiskiä miten sattuu. Vastuuta liikenneturvallisuudesta, luontoarvoista, ihmisten terveydestä (punkit yms.) ja muiden taloudellisen toiminnan harjoittamisen edellytyksistä ei kuitenkaan ole millään tasolla ymmärretty.

    Oletko Suorittava eri mieltä tästä asiasta?

    suorittava porras

    Täysin eri mieltä . Nykyisissä olosuhteissa hirvikannan pitäminen kaikille mieleisellä tasolla on mahdotonta . Jotkut haluavat , että hirviä ei olisi yhtään , toiset hyväksyvät isommankin määrän . Nykyinen kannan taso asettuu kompromissina jonnekin ääripäiden välimaastoon.

    Sitä olen jo pitkään pohtinut , miksi samat tahot valittavat aina , oli hirviä enemmän tai vähemmän . Eräskin nimimerkki hoki alituiseen , että metsästys on vapautettava , kun pyyntilupia ei ole tarpeeksi . Kuitenkin hirvikanta oli tipahtanut yhdessä vaiheessa metsästäjien ilmoitusten mukaan kolmannekseen ja lupamäärä putosi tämän seurauksena. Näistäkin luvista jäi useana vuotena kolmannes-neljännes käyttämättä.

    Herääkin epäilys ,että hirvet vaivaavat joitakin ihan henkilökohtaisista syistä. Metsästäjiltä saattaa jäädä tietyt alueet perkaamatta , kun omistaja näyttää hapanta naama ja metsästäjien toiminnasta löytyy alvariinsa arvosteltavaa. Hevonen ei ole ainoa nisäkäs , joka tunnistaa synkän ilmeen.

    Gla

    Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi väität liikenneturvallisuuden, luontoarvojen, ihmisten terveyden ja taloudellisen toiminnan edellytysten olevan joidenkin mielestä ok tasolla hirvieläinten suhteen. Liikenneturvallisuudessa tavoite on nollavision mukainen, silti hirvieläinkolareissa tapahtuu satakertainen määrä henkilövahinkoja. Kuka on se vakavasti otettava tyyppi, jonka mielestä tämä on ok?

    Kenen mielestä peurojen levittämät punkit on ok, kun peuroja on kymmeniä per ha?

    Kenen mielestä luontoarvojen muutoksesta johtuva sukupuuttoaalto on ok?

    Miksi juurikäävän hävittäminen on estettävä?

    Edelleenkään hirvet ei pysy paikoillaan eli jollainalueella tapahtuva perkaamisen lopettaminen ei vaikuta kuin päivän. Itsekin olet sanonut tyhjiöiden täyttyvän. Taivaastako hirvet sinne tippuu?

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 883)