› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 53 54 55 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • puunhalaaja 7.5.2018, 15:06

    Riista-aidat varmasti vaikuttavat kulkuun. Mutta eikös samalla tavalla pohjoisessa poroaidat rajaa alueita, ja silti vältytään perinnöllisiltä ongelmilta.

    Planter 7.5.2018, 19:57

    ”Suorittava, silloin kun hirviä oli 1/5000, niin silloinkin hirvestys oli ilmeisesti ihan mukavaa puuhaa?”

    Näin voisi olettaa, sillä saalis on tärkeää alle 40%:lle metsästäjistä, jolloin varmaan pienempikin saalis tyydyttää jo lähes kaikkia metsästäjiä.

    RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ
    JULKAISIJA
    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
    Suomalainen metsästäjä 2008
    19/2009

    ”Pelkästään saaliin saaminen ei ollut tärkeimpien motiivien joukossa: alle 40 % metsästäjistä piti saaliin saamista tärkeänä. Puolelle metsästäjistä koiraharrastus oli tärkeä motiivi. Lisäksi mainittiin luonnon tarkkailu, metsästysperinne, valokuvaus ja ammuntaharrastus.”

    suorittava porras 7.5.2018, 23:29

    Siihen aikaan , kun pyydettiin yhtä hirveä 5000 ha:n alalta , tarjonta harrasteiden suhteen oli niukka . Nykyään tilanne on täysin toinen. Varsinkin nuoremmat metsästäjät haluavat runsaita riistakantoja , jotta kokisivat harrastuksen mielekkääksi . Tämä tuli selvästi ilmi , kun hirvikanta oli pudotettu 2011 vuoden lukemiin.  Moni nuorempi lopetti , kun”hirviä ei enää ollut”.

    Näyttäisi siltä , että edellä mainitun vuoden hirvimäärä on alin mahdollinen. Siitä alle tuskin näillä eväillä koskaan tullaan enää pääsemään . Nykyiset suositukset ovat voimassa kolme metsästyskautta ja sen jälkeen tarkastellaan tilannetta uudelleen. Mikään ei tosin estä pyrkimästä paikallisesti suosituksia alempiin lukemiin , jos  metsästäjien ja maanomistajien kesken saadaan yksimielinen päätös asiasta.

     

    ”Saaliin saaminen ei ollut tärkeimpien motiivien joukossa…”

    Tämä ilmenee  käytännössä siten , että ase ei nousekaan aina poskelle , vaikka saalis töllistelee ampumaetäisyydellä . Näin erityisesti , jos edessä on naarashirvi. Pelkkä otuksen katseleminen antaa joillekin enemmän kiksejä , kun sen ampuminen. Varsinkin vanhempi metsästäjä puristaa lipasinta harvemmin näissä tilanteissa.

     

    Kehottaisin ”puunhalaajaa” vilkaisemaan  nimimerkki ”pihkatapin” juuri ilmestyneitä kuvia ennakkoraivauksesta. Hivivahingon täytyy olla harvinaisen paha , jos nuori metsä näyttää yhtä toivottomalta , kun kuvissa . Hirvi voi nipistellä vähän taimien latvoja  jostakin taimikon nurkasta , mutta kuvien tapauksessa koko alue on täysin pilalla hoidon puutteiden vuoksi. Olen nähnyt lukuisia vastaavia kohteita. Pahimmillaan 10 ha samassa läntissä. 2000-luvun alkupuolella noita yritettiin kunnostaa konevoimin ja hakata energiaksi. Siitä työlajista on usean vuoden ympärivuotinen työkokemus.

     

    MJO 8.5.2018, 08:03

    Tämä ilmenee  käytännössä siten , että ase ei nousekaan aina poskelle , vaikka saalis töllistelee ampumaetäisyydellä . Näin erityisesti , jos edessä on naarashirvi. Pelkkä otuksen katseleminen antaa joillekin enemmän kiksejä , kun sen ampuminen.

    Poistetaan luvat, niin siinä töllistelee 1000e arvosta myyntilihaa ilman pelkoa jahdin loppumisesta liian aikaisin. pistää liipasin sormeen liikettä.

    Yleensä seurojen ja yhdistysten johdosta tuli vaatimus, naaraat tulee säästää. Nykyisin suunta on muuttunut suurempiin uroksiin.

    jees h-valta 8.5.2018, 08:34

    Suorittavalle sitten koivumetsä on ”toivoton”. Minusta pihkatapin metsässä toteutuu juuri se mitä hirviltä on jäänyt. Eli hieskoivu on viimeinkin päässyt ylös jotenkuten toivottomana metsänsä hoidon hylänneen metsänomistajan metsälössä. Minulla on noita kyllä itellä aivan samanlaisia jossa ei plajon muuta ole ollut enää valita kuin kasvattaa koivusta se mutkainen ja lahovikainen koivikko pienen matkaa ennen kuin harvennuksella lyö sen hyvin vähiin kuiduksi. Männyt, istutetut on syöty ja kuuset ovat kärsineet sotkemisesta ja hallan vioituksista.

    Planter 8.5.2018, 10:37

    ”Hirvi voi nipistellä vähän taimien latvoja jostakin taimikon nurkasta , mutta kuvien tapauksessa koko alue on täysin pilalla hoidon puutteiden vuoksi.”

    Onko se pientä nipistelyä, jos yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkotuhoa 2,5 ha vuodessa. Noin 250 000 ha nykyisellä talvikannan hirvimäärällä, eli kaksinkertainen määrä vuotuiseen uudistusalaan nähden ja nelinkertainen ala männyn uudistusalaan nähden. Linkin liitteen viimeinen sivu.

    https://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    Voisiko nimerkki ”Suorittava porras” kertoa meille, mihin hän pyrkii kommentoinneillaan tällä palstalla? Toistaiseksi hän on suututtanut, joka ikisen hirvituhoista kärsineen metsänomistajan ja suuren osan metsästäjistä. Miten edistää metsästäjien ja metsänomistajien yhteistyötä se, että täällä akitoidaan metsänomistajia vihaamaan metsästäjiä vähättelemällä tuhoja ja kertomalla täysin paikkaansapitämättömiä asioita?

    Ei kukaan ihminen voi käsittää ajatuksenjuoksua, että jos jotkut metsänomistajat jättävät taimikkonsa hoitamatta, niin se oikeuttaa pitämään yllä ylisuurta hirvikantaa ja tuhoamaan niidenkin taimikot, jotka hoitavat ne asianmukaisesti.

    Sekin on aika erikoinen ajatus, että hirvikanta pitäisi olla suurempi, että metsästysharrastus kiinnostaisi enemmän ja siten pystyttäisiin pitämään kanta paremmin kurissa.

     

    suorittava porras 8.5.2018, 11:49

    Kyllähän hirvivahingot suututtavat. Itseänikin ovat suututtaneet. En ole kuitenkaan ruvennut poteroa kaivamaan , vaan tehnyt sen , mitä yksittäinen metsästäjä voi ja käytyänyt olemassa olevia mahdollisuuksia. Kaikkia laillisia hirviäkin olen ampunut iästä ja sukupuolesta riippumatta , mutta tiedän , että monet valikoivat vain mieluisimman vaihtoehdon tai jättävät ampumatta nauttien elämyksestä nähdä hirvi mieluummin elävänä.

    Taimikoita olen kannustanut hoitamaan ihan metsänhoidollisista syistä . On myös selkeät näytöt siitä , että taimikoita hoitamalla vähennetään hirvivahinkojen riskiä .  Olen keskustellut henkilökohtaisesti hirvivahinkoja tarkastaneiden virkamiesten kanssa siitä , missä vahinkoja esiintyy. He ovat yksimieliesti todenneet Metsälehden aihetta käsitelleessä uutisessa esiintyneen tarkastajan tavoin , että hirvi ei ole ollut ainoa ongelma , eikä edes pahin ,useimmilla tarkastetuilla kohteilla.

    Hirvenmetsästyksen puitteet on lyöty lukkoon seuraavaksi kolmeksi vuodeksi . Se on fakta ja sen mukaan eletään. Kuten jo edellä totesin , mikään ei estä toimimasta toisin omalla paikkakunnalla. Siinä tarvitaan vain yhteisiä päätöksiä paikallisten metästysseurojen kanssa. Sovitte vain suuremmista lupamääristä vuodelle 2019 ja talkoilette kiintiöt täyteen.Tulevan kauden luvat on jo haettu.

    Anton Chigurh 8.5.2018, 12:53

    Suolistettu porsas: ”…On myös selkeät näytöt siitä , että taimikoita hoitamalla vähennetään hirvivahinkojen riskiä…”

    Lähdetään siitä hypoteettisesta tilanteesta, että kaikki taimikot on hoidettu. Helppo toteuttaa. Mitä ne hirvet sitten syövät?

    suorittava porras 8.5.2018, 13:10

    Näyttäisi tälläkin hetkellä olevan hoitorästejä 800 000 ha , joten syömistä piisaa nykyiselle hivimäärälle , vaikka rästejä vähän purettaisikin.

    Ei muuten ole vielä kokemusta , mitä varhaisperkauksen saaminen kemeran piiriin aiheuttaa taimikoiden hirvituhoalttiudelle. Taimet ainakin pysyvät paremmassa kasvukunnossa , kun perkaus tehdään riitävän ajoissa . Vanhan kemeran ehdot takasivat erinomaiset ravinto-olosuhteet hirville”hoidetussakin” taimikossa , kun ylimääräinen nopeakasvuinen puuaines ehti varjostamaan istutettuja taimia , jolloin syöntiä estäviä haitta-aineita ei syntynyt.

     

    puunhalaaja 8.5.2018, 15:29

    Suorittava porras nosti edellä esiin nuoremman sukupolven kiinnostusongelman. En epäile ilmiön olemassaoloa. Metsänomistajien kannalta tuo vaan vaikuttaa aavistuksen epätoivoiselta loopilta: kanta täytyy pitää tasaisen korkeana jotta löytyisi riittävästi porukkaa pitämään kanta tasaisen korkeana.

    Toinen vaihtoehto olisi tiputtaa kanta sellaiselle tasolle, jota asiasta oikeasti innostuneet jaksavat pitää yllä. Haluan myös valaa uskoa metsästyksen tulevaisuuteen. Mietitään vaikka suurpetoja. Niitä on vähän, mutta silti karhujahtiin löytyy kummasti jengiä. Uskon, että hirvijahtiinkin nuorisoa vielä löytyy, vaikka pahimmat aakkoslapset siirtyisivät hektisempien harrasteiden pariin.

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 53 54 55 … 87 88 89