› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 51 52 53 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 3.5.2018, 09:40

    Kehottaisin aluksi ”puunhalaajaa” tutustumaan tarkasti hirvikannan hoitosuunnitelmaan . Sieltä löytyy tavoitteet , miten metsästäjien tulisi toimia. Myös seuraukset siitä , mitä tapahtuu ,jos hirvitiheys pudotetaan alle 2,5/1000 ha on käsitelty ko suunnitelmassa.

    Mieluusti näkisin , että maanomistajat käyttäisivät nykyistä laajemmin metsästysoikeuttaan paikallisessa hirviseurueessa. Paikoin kyvykkäistä metsästäjistä alkaa olla pulaa ja se näkyy siinä , että tavoitteeseen hirvimäärän suhteen ei päästä . Toisaalla tilanne saattaa olla päinvastainen eli metsästysharrastus on paikkakunnalla voimissaan ja harrastajille pyritään turvaamaan runsas riistakanta. Tästä lienevät esimerklinä muutamien hirvitalousalueiden asettamat korkeammat hirvien tiheystavoitteet. Yleisin tavoite valtakunnan hirvitalousalueilla asettuu välille 2,5-3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla . Useilla alueilla tavoite on 2,5-3 yksilöä/ 1000ha. Kokonaan eri asia on , päästäänkö edellä mainittuihin lukuihin kaikkialla.

    Hirvien määrä vaihtelee paikallisestikin paljon. Yhden seuran alueella hirvien jäävä kanta metsästyksen jälkeen saattaa olla alle 2/1000ha , jopa 0, ja naapuriseuran puolella 6/1000ha. Keskimäärin ollaan kuitenkin säädetyssä tavoitteessa.

    puunhalaaja 3.5.2018, 09:55

    Kävin lueskelemassa rapsaa. Pienemmän kannan suurimmaksi ongelmaksi tajusin mahdolliset paikalliset tyhjiöt. Myös muita uhkia nostettiin esiin.

    En kuitenkaan heti tajunnut sitä, että miksi nämä uhat ei toteudu pohjoisessa, jossa kanta on harvempi?

    Uusmetsäläinen 3.5.2018, 09:59

    Olen käyttänyt (nimeltä mainitsemattoman valmistajan) Trico-karkotetta sisältäviä pahvisia latvasuojia useamman vuoden ajan männyn taimien latvuksissa. Tähänastiset kokemukset näistä tötsistä ovat olleet pääosin hyviä. Hirvet ovat yleensä jättäneet syömättä suojatut latvat.

    Viime talvena tosin osui suurempi talvehtiva lauma taimikkoon, ja oli kyllä syöty osa suojatuista männyistäkin ilmeisesti ensin irrottamalla tuo latvasuoja.

    Onko muilla kokemuksia näistä latvasuojista?

    MJO 4.5.2018, 08:01

    Kävin lueskelemassa rapsaa. Pienemmän kannan suurimmaksi ongelmaksi tajusin mahdolliset paikalliset tyhjiöt. Myös muita uhkia nostettiin esiin.

    Mikä ongelma on mahdollinen paikallinen tyhjiö? Miksi hirviä pitäisi olla kaikkialla.

    Ei kukaan ole huolissaan, jos jonkun kunnan alueella ei ole esim. yhtään karhua. Täysin metsästys organisaatioiden keksimää propagandaa.

    Planter 4.5.2018, 10:02

    Jos jokaisella 1000 hehtarilla pitää olla vähintään 2,5 hirveä, niin silloin niitä on tiheimmillä paikoilla hirveästi. Reilut sata vuotta sitten Parkanossa oli muutama hirvi ja muu maa oli tyhjiötä, eivätkä ne silloinkaan kuolleet sukupuuttoon.

    ”Myös seuraukset siitä , mitä tapahtuu ,jos hirvitiheys pudotetaan alle 2,5/1000 ha on käsitelty ko suunnitelmassa.”

    Sitä ei ole käsitelty lainkaan, mitä tapahtuu metsätaloudelle kun tiheys pudotetaan alle 2,5/1000 ha. Seuraukset olisivat erittäin positiivisia.

    Tällaista jälkeä, kun peurat ja kauriit hyökkäävät pihalle, verkot oli murjottu alas ja alaosat kaluttu.

    https://aijaa.com/MTE2n5

     

    puunhalaaja 4.5.2018, 10:56

    MJO, en itse näe mahdollista tyhjiötä erityisenä ongelmana.

    Raportissa nostetaan esiin hirvestykseen liittyviä monia erilaisia arvoja, enkä niiden olemassaoloa haluakaan kiistää. Mutta palaan vielä tähän biologiseen perusteeseen, jonka mukaan hirvikannan tulee olla etelässä tiheämpi kuin lapissa. Raportissa sanotaan näin:

    Hirvitiheyden laskiessa tasolle 2,0 – 2,5 hirveä/1000 ha alkaa hirvikannan epätasaisuus lisääntyä ja syntyä hirvityhjiöitä, mutta edelleen voi olla tihentymäalueita, joilla hirviä on tavoiteltua enemmän. Syntyneiden tyhjiöiden uudelleen täyttyminen voi olla hyvin hidasta. Epätasaisuuden lisääntymisen arvioidaan heikentävän hirvikannan vakautta, vaikeuttavan valikoivaa
    verotusta ja metsästysmahdollisuuksien tasaista jakautumista sekä edistävän perinnöllisen monimuotoisuuden heikkenemistä. Myös kannan lisääntyminen voi heikentyä matalilla tiheyksillä, kun lisääntymisikäisten yksilöiden kohtaamiset vähenevät. Näin tapahtuu erityisesti naarasvoittoisissa kannoissa, joissa parhaassa siitosiässä olevia uroksia on vähän.

    Ja parin sivun päässä raportissa seisoo kuitenkin näin:

    Keski- ja erityisesti Ylä-Lapin hirvitilanne poikkeaa muusta maasta mm. luonnonolosuhteiden vuoksi. Hirvitiheydet ovat olleet selvästi pienempiä ja hirvikannan paikallinen vaihtelu mittavampaa kuin muualla. Lapin pohjoisosissa hirvikannan rakenne on tasapainoisempi ja sen tuottavuus alhaisempi kuin muualla maassa. Vakaata kannan rakennetta ja vasatuottoa voidaan ylläpitää Keski- ja Ylä-Lapissa maltillisella verotuksella sekä kohdentamalla metsästys tasapuolisesti uroksiin ja naaraisiin ja säilyttämällä vasojen osuus saaliissa muuta maata alhaisempana.

    Minulla jää tässä nyt jokin syyseuraus -suhde hahmottumatta. Karummissa oloissa sama eläin pärjää mainiosti pienemällä tiheydellä, paikallinen vaihtelu on normaalia mutta silti eläimet löytävät toisensa ja lisääntyvät perinnöllisen monimuotoisuuden tuhoutumatta. Metsästyskin pystytään kohdentamaan niin, että kanta pysyy tasapainoisena.

    Mutta kun tullaan alaspäin kohti parempia laidunmaita, niin jo tulee monenlaista uhkaa ja vaikeutta samanlaisesta tiheydestä, mikä pohjoisessa toimii ihan hyvin. Onko etelä-Suomessa hirvetkin jotenkin veteleämpiä, ettei ne pysty liikkumaan ja etsimään parittelukumppania? Miksi hirvi degeneroituu Urjalassa mutta ei Utsjoella? vai onko vika metsästäjissä, eikö täällä etelässä osata pitää kantaa tasapainossa?

     

    MJO 4.5.2018, 14:55

    Ei ollut tarkoitus syyllistää puunhalaajaa.

    Onpa tuossa taas oikein rapotti tutkimustuloksesta. Toiset eläimet selviää hyvin parin sadan populaatiolla.

    Hirven kantturat vaativat mukamas suomeen 100 000 yksilön populaation. Hirvi populaatiolla ei olisi mitään hätää, vaikkei niitä olisi laisinkaan suomessa.

    Planter 4.5.2018, 17:57

    Puunhalaajan kysymykseen saattaa olla vastaus siinä, että pohjoisessa lienee uros/naaras suhde lähempänä luonnollista, koska ammutaan hirvi, kun se tähtäimeen sattuu, eikä valikoida. Jos pohjoisessa on yhtä urosta kohti on yksi naaras, on seurustelukumppanin löytyminen helpompaa kuin etelässä.

    Etelässä lihantuotantokoneisto on trimattu huippuunsa valikoivalla metsästyksellä. Yhtä urosta kohti voi olla  3-4 naarasta. Voi uroolle pistää kiireeksi, että ehtii luomaan luottamuksellisen suhteen kaikkiin.

    A.Jalkanen 4.5.2018, 18:44

    Eipä taida heti tulla ongelma hirven geneettisestä kapeutumisesta, kun valkohäntäpeura pystyi luomaan elinvoimaisen kannan muutamasta yksilöstä.

    suorittava porras 4.5.2018, 20:11

    ”Etelässä lihantuotantokoneisto on trimattu huippuunsa valikoivalla metsästyksellä. Yhtä urosta kohti voi olla  3-4 naarasta.”

    Kyseisiä lukemia ei ainakaan asetetuista suosituksista löydy. 1,5 naarasta / uros , tai alle , on tavoitteena etelässäkin. Jo suhdetta kaksi naarasta/ uros pidetään pahana. Tämän vuoksi on kehotettu ampumaan enemmän naaraita verrattuna uroksiin. Kutenkin vuodesta toiseen suosituksista huolimatta uroksia kaadetaan enemmän, kun naaraita. Valikointiin on siis selkeä tarve , mutta tulosta ei synny.

    ….ei silti…se naaraan ampuminen ei suinkaan ole niin helppoa , kun luulisi. Ovat erittäin eteviä säilyttämään henkensä.

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 51 52 53 … 87 88 89