› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 50 51 52 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 1.5.2018, 19:42

    Täällä Harjavallassa on kyllä niin kieroon kasvaneita hirviäkin että alkaa pikkuhiljaa korpeamaan. Kun vielä Toukokuun alussa menee männyn viime keväänä istutetut taimet suihin. Aika ison tuhon tehnyt nyt lumien lähdettyä kun on tavakseen ottanut kulkea uutta taimetusta ja plokata taimet. Puhtaasta muokatusta mättäästä osa vielä lähtee juurineen mukaan. En tiedä mimmosia per…een kantturoita täällä oikeen mettissä kasvaa mutta sukupuuttoon pitäisi tappaa ettei ainakaan leviäisi muille paikkakunnille.

    Planter 2.5.2018, 10:28

    Olisit vaan jees istuttanut heti kuusta siihen kuivaan mäensyrjään, kuten UPM:kin. Männyn viljely on mahdotonta.

    Samanlaisia ne hirvet ovat muuallakin, ainakin lounaassa. Viisi vuotta sitten istutetuista männyn taimista oli vuoden kuluttua syöty 90%. Osa syötiin istutusvuoden syksyllä ja loput keväällä, kun alkoivat tulla esiin lumen alta.

    Sen jälkeen kylvin istutusmättäisiin ja raaputin kuokalla lisälaikkuja mättäiden väleihin, joihin kylvin jalostetut siemenet, jotta saisi tiheämmän taimikon. Kolmessa vuodessa taimettuivat kohtalaisesti. Viime talven ja nyt kevään aikana melkein kaikki on syöty, luultavasti myös valkohäntäpeurat ovat osallistuneet pienten taimien typistystalkoisiin. Toiseen paikkaan kylvin metsikkösiementä ja sekin maistuu, ei pelkästään jalostettu.

    En taida tehdä kolmatta uudistusta männyn istutuksen ja kylvön jälkeen istuttamalla kuusta samalle kuivalle kankaalle. Jää puuttomaksi ”aroksi”. Pitää dokumentoida uudistustoimenpiteet, muokkaukset, taimien- siementen ostokuitit, uudistusajankohdat, valokuvat tuhoista ym. Olisi kaiken huippu, jos tulisi kaiken päälle sakot uudistuksen laiminlyönnistä.

     

    mehänpoika 2.5.2018, 11:56

    MMM:ssäkin pitäisi alkaa ymmärtää, että nykyisellä hirvipolitiikalla on saatu talousmetsät kuusettumaan entistä nopeammin, koska hirven talviruuaksi kelpaavaa mäntyä on uudistettu hirvituhojen pelossa entistä vähemmän. Talviruuasta on nykyisin hirvillä kova puute. Pitää syödä jopa kuusen ja männyn kuorta pystypuista.

    Edes Vihreiden kansanedustajat eivät tunnu ymmärtävän, että tällä menolla talousmetsien monimuotoisuus on heikentynyt kovalla vauhdilla, vaikka tavoitteet ovat asetettu monimuotoisuuden parantamiseen.

    Talviruuan vähyyden ja siitä johtuvien metsien hirvituhojen vuoksi pitäisi hirvitiheystavoitteita pudottaa alle  0,5 hirveen/1000 hehtaarilla. Se vielä turvaisi lajin säilymisen. Paras vaihtoehto olisi hirvien poistaminen riistaeläinten luettelosta, jolloin ne olisivat lainsuojattomia.

    suorittava porras 2.5.2018, 16:56

    Tällä joutavalla vaahtoamisella aiheutetaan Suomen metsätaloudelle paljon enemmän vahinkoa , kun mitä hirvet pystyvät pahimmillaan aiheuttamaan. Kummasti tuntuvat murheet kasautuvan yksille ja samoille oli hirviä enemmän tai vähemmän. Kannattaisi keskittyä ongelmien ratkaisemiseen paikallisesti ,  jotta kierre saadaan katkaistua.

    Jokaisen metsää uudistavan on syytä selvittää hirvitilanne omalla seudullaan ennen , kun alkaa istutella uudistusaloille sopimattomia puulajeja. On syytä myös muistaa , että hirvivahinkojen osuus on vain reilun 10%:n luokkaa metsille aiheutuneista kokonaisvahingoista. Täällä käydyistä keskusteluista saa helposti sen kuvan , että hirvet syövät kaikki männyn ja koivun uudistusalat maan tasalle. Totaalisesti tuhottuja taimikoita ei löydy edes joka pitäjästä . Taimikoita , joissa hoitotyöt on jäänyt tekemättä on sitävastoin useita kymmeniä prosentteja uudistusaloista . Vahinko on sillä puolella moninkertainen hirvien aikaansaannoksiin verrattuna.

    puunhalaaja 2.5.2018, 17:49

    Suorittava on varmasti ihan oikeassa sanoessaan hoitotöiden puutteen olevan isompi ongelma. Pari vastaväittettä kuitenkin. Eli ensinnäkin, eihän hoitorästit mitenkään oikeuta hirvivahinkoja. Tuo on samantyyppinen ajatus kuin se, että Suomessa voi hyväksyä tietynlaisen eläinten väärinkohtelun, koska Kiinassa asiat on vielä paskemmin.

    Toisekseen pitää ymmärtää asian inhimillinen ulottuvuus, eli vitutus. Yksittäinen metsänomistaja tekee kaikkensa saadakseen metsän kasvamaan, mutta hirvet syö taimikot vuosi vuoden jälkeen. Ei tässä tilanteessa lohduta yhtään, että naapurilla on raivaus tekemättä.

    Planter 2.5.2018, 18:10

    ”On syytä myös muistaa , että hirvivahinkojen osuus on vain reilun 10%:n luokkaa metsille aiheutuneista kokonaisvahingoista.”

    Tämä johtuu siitä, että kyseinen 11 % koskee koko metsäalaa, käsittäen varttuneet ja uudistuskypsät metsät. Varttuneessa metsässä ei hirvituhoja enää pysty tunnistamaan. Mäntytaimikoissa ainakin  täällä on yli kolmanneksessa pahoja hirvituhoja.

    ”Taimikoita , joissa hoitotyöt on jäänyt tekemättä on sitävastoin useita kymmeniä prosentteja uudistusaloista.”

    Vielä vähän suuremmassa osassa taimikoita on hirvituhoja (miljoona hehtaaria / VMI)

    Metsästäjälehti 2/2018, sivu 27  kehottaa, ainakin osittain välttämään liiallista taimikon raivaamista, sillä tutkimuksen mukaan lehtiainesta sisältävässä mäntytaimikossa hirvien laidunnus ei aiheuta vahinkoja.

    https://www.lehtiluukku.fi/lehti/metsastaja/_read/02-2018/174686.html

    ”Kannattaisi keskittyä ongelmien ratkaisemiseen paikallisesti , jotta kierre saadaan katkaistua.”

    Alueellisen riistaneuvoston sidosryhmäkuulemisessa olemme vuodesta toiseen vaatineet metsätalouden kannalta kestävää hirvimäärää 2,5 / 1000 ha. Aina on yksipuolisesta nuijittu tavoiteeksi 4-5 / 1000 ha.

    Olin muuten tänään VHP-kriisipalaverissa. Alle 1000 ha alueella oli syksyllä ollut laskennan mukaan 160 peuraa/kaurista, joista kaadettiin 70, joten kanta kasvaa edelleen.

     

    suorittava porras 2.5.2018, 18:24

    Se hirvistä johtuva”v###s” on ihan tuttu olotila itsellekin . Hirvet viljapellossa ja puhkomassa reikiä nautojen sähköpaimenaitoihin ei jättänyt kylmäksi. Toisilla edellä mainitsemani tapahtumat saavat aikaan vain valitusta ja ihmettelyä. Huomasin varsin pian, että itku ei auta , on tehtävä itsekin jotakin.  Laittamalla perusasiat kuntoon eli hävittämällä avo-ojat ja raivaamalla vesakot peltojen reunoilta ja männyn uudistusaloilta oltiin jo etenemässä parempaan suuntaan vahinkojen suhteen . Porukan suostumus tappaa hirvi tai peura mailtani tavattaessa lailliseen metsästysaikaan , korjasi tilannetta entisestään. Riittävästi kokemusta olin jo tuohon mennessä ehtinyt hankkia. Lisäksi olin mukana edistämässä metsästysseurojen välistä yhteistyötä , jonka tuloksena päädytiin koko pitäjän kattavaan yhteislupamenettelyyn. Asioita on voitu hoitaa menemättä merta edemmäs kalaan.

    jees h-valta 2.5.2018, 19:56

    Juuri tuossa illan tarkastuskierroksella kattelin kun vajaan sadan metrin päässä umpin hakkuuaukolla hirvi makoili ison kiven juuressa. Oli varman minun männyntaimilta tulossa ja huilasi välillä kun umpin aukossa ei ole kuin jokunen istutuskuusen rääsy joista iso osa täysin kuivia ja ruskeita. Annoin nyt hiukan vauhtia metelillä. Jos usein näkyy voi saada joku kerta haulia persiilleen.

    Visakallo 2.5.2018, 20:09

    Meillä paikallinen hirviseurue tiputti viisi hirveä jo pelkästään niille sijoille, missä kesäretkeläisten kanssa männiköissä pyörittiin. Ensi kaudelle tuli vielä kolmasosa enemmän lupia, joten eiköhän hirvivahingot ala hieman vähentyä. Naapuriseurat eivät sen sijaan halunneet lisää lupia.

    puunhalaaja 2.5.2018, 23:29

    Suorittava, tarkoitatko kirjoituksellasi sanoa, että jos kaikki metsänomistajat toimisivat kuvailemallasi tavalla, ei nykyisestä hirvikannasta olisi merkittävästi ongelmia?

    Toisekseen utelisin kommenttia tuohon planterin kommenttiin sidosryhmäkuulemisista. Eli jos maanomistajien toive on 2,5/1000, niin miten kuitenkin päädytään isompaan lukuun? Kuka asian päättää, ja millä perusteella? Mitä pahaa seuraisi jos kanta olisi vaikka tuon 2,5/1000?

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 50 51 52 … 87 88 89