Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • rööri roope

    Ei Ollilla ollu sopparia.Mentiin sille alueelle?Olli sano et turha reissu.Oli kaatuneet soppariin kuten suorittavan ja metsurin epätoivoiset puolustukset.

    Nii tää Ollin torppa on vieläkin pystyssä Pirtajärvellä nykyinen Tohmajärvi entinen Värtsilä,oli muuten Ollin lihasoppa hyvää.

    Vois suorittaja ja  kuski muuttaa näkökantaansa.Nii ne siellä kalmon alueellakin tekevät.

    jees h-valta

    Suorittavan höpinä ei pidä paikkaansa mitä tulee metsästämättömän alueen hirvieläinten haittoihin. Olin monta vuotta Pohjois-Satakunnan tiluksilla ilman metsästysvuokrasopimusta kun asiaa ei asiallisesti seuran taholta hoidettu. Lähetettiin vain postitse vuokrasopimus valmiiksi tehtynä allekirjoitettavaksi. Ilman mitään vastikelupausta. Lensi roskiin samantein. Mitään mullistavaa ei tapahtunut kuin että riista-aita taimikon ympärillä pysyi paremmin ehjänä kun hirviä ei juoksutettu sillä kulmalla. Varsinkin kun naapuritilalla oli samantyyppinen tilanne oli metsästys riittävän kaukana. Olin hyvin tyytyväinen tilanteeseen silloin ja olen nytkin vaikka metsästysvuokrasopparin jälleen teinkin. Kun jahtipäällikkö vaihtui hän todella pisti itsensä likoon ja vastikkeetkin tuli. He myös ampuivat aitauksien lähistöiltä hirviä ja korjasivat ilmeisesti aitaa aina tarpeen mukaan koska mitään roimempaa tuhoa ei aidoille ensimmäisenä jahtisyksynä nyt tullut. Yksi paikka oli kyllä aika huvittavasti korjattu mutta suotakoon. Eihän voi vaatia kolmea lankaa käsittävän aidan nauhojen paikkuun menevän aivan käsikirjan mukaan mutta silti kummastutti se ristiin-pisto. Taisi olla hiukan piruilun makua.

    suorittava porras

    Oma napa oli jälleen kerran tärkeämpi , kun hirvivahinkojen torjunta M.O.T

    jees h-valta

    On varmasti vastakin. Mutta se ettei asiaa ole näinä edeltävinä vuosikymmeninä metsästäjien taholta asiallisesti hoidettu antaa kyllä itsekkyydelle tilaa. Olen ihan omaa itseäni joutunut laittamaan likoon paljonkin torjuakseni taimikoideni tuhon eli perustanut hirviaitaa kilometritolkulla koska Riistakeskuskin on nostanut ”kädet pystyyn” ja antaa mieluummin suojaukseen aitaa kuin ”keppiä” metsästäjille.

    Planter

    ”Niin… metsäkauriilta pyyntilupakäytäntö on poistettu , mutta kanta kasvaa kohisten.”

    Olisiko metsäkauriita nykyistä vähemmän, jos vaadittaisiin pyyntiluvat ja vähintään 1000 ha yhtenäinen alue metsästykseen. Onko väite, että pyynnin helpottaminen lisää kantaa? Onko kuitenkin niin, että kanta kasvaa pyynnin helpottamisesta huolimatta?

    ”Jos ruokinta loppuu , peurat levittäytyvät sujuvasti uusiin maisemiin ja pyynti käy nykyistä vaikeammaksi.”

    Väitetäänkö tässä, että talviruokinnan kieltäminen lisäisi valkohäntäpeurojen määrää, kun tutkimukset osoittavat, että osasyynä kannan räjähdysmäiseen kasvuun on talviruokinta.

    ”Suurin osa peuroista kaadetaan ruokintapaikan tuntumaan väijymällä.”

    Miksi tarvitaan 500 ha yhtenäinen alue valkohäntäpeurojen metsästämiseksi, kun ne kuitenkin kaadetaan muutamalta kymmenen neliömetrin alueelta?

    ”Jos metsästysalue on kuin tilkkutäkki, voivat metsästykselliset tavoitteet jäädä saavuttamatta.”

    Jos poistetaan 500 ha vaatimus, niin tillkutäkki häviää. Silloin nykyisillä tilkkutäkin reikäalueillakin saisi metsästää.

    Arvatkaapa, miten kävi tälle eduskunta-aloitteelle, jossa allekirjoittajina on 16 metsästystä harrastavaa kansanedustajaa, mukana nykyinen maa-ja metsätalousministeri.

    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Documents/TPA_12+2016.pdf

    suorittava porras

    Tarkennetaan , että kauriskanta jatkaa kasvamistaan ,vaikka pyyntilupaa ei tarvita eikä myöskään ampumakokeen suorittamista , jos metsästetään haulikolla. Jousta ja luotiasetta käyttävät jotuvat kokeen suorittamaan. Maaomistaja/ metsästysoikeuden omaava voi aivan vapasti kauriin kaataa sallittuna pyyntiaikana , jos on halua. Saalisilmoitusten perusteella pyynti-into on laimeaa yhdessä ja erikseen.

    Mikä muuten takaa , että näillä tilkuilla /sirpalealueilla saisi metsästää sen jälkeen , jos pyyntialueen minimikoosta luovutaan? Ei mikään. Kaikki maanomistajat eivät halua vuokrata maitaan , joko metsästysvastaisuuden takia tai pelkästään kiusatakseen metsästystä harrastavia naapureitaan.

    Tällä hetkellä olisi hedelmällisempää alkaa keskustella huonossa hapessa olevien metsästysseurojen yhdistämiseksi isommiksi kokonaisuuksiksi , jotta toiminnan jatkuvuus turvataan. Olen jo useaan kertaan kysynyt , tarvitaanko pitäjään yhtä seuraa enempää . Sen alaisuudessa voisivat nykyiset hirviporukat jatkaa alaosastoina niin kauan ,kun virtaa riittää ja sulautua sen jälkeen mutkattomasti toisiin seurueisiin , jos yhteinen sävel löytyy. Mikään ei estä laajentamasta yhteistyötä pitäjää laajemmallekin alueelle.

     

    Metsuri motokuski

    Auttaisiko se että hirvieläinten osalta poistettaisiin metsänomistajalta metsästysvuokrausoikeus ? Eli että jatkossa hirvieläimiä saisi metsästää ilman metsästysvuokrausta. Hirvieläimet voisivat olla edelleen kiintiöity jotta kannan seuranta pysyisi jotenkin hallinnassa. Mikä tahansa seurue voisi perustaa hirvieläimen metsästysalueen mihinkä päin Suomea tahansa ja kaikki alueet olisivat metsästysaluetta maanomistajasta riippumatta pl taajama-alueet. Paikallinen rhy:lle tehtäisiin vain ilmoitus mikä porukka missäkin metsästää. Metsästäjät joilla on tarvittavat lisenssit kunnossa keräisivät porukan ja alkaisivat metsästämään missä päin tahansa.

    Uskon että sillä tavalla tiehntymät poistuisivat aika nopeasti mutta onhan asialla myös varjopuolensa.

    Planter

    Aika radikaali ehdotus Metsuri motokuskilta. Tästä näkyy nykyisen tilanteen erikoisuus. Jos maanomistajalta poistetaan metsämaan metsästysvuokraoikeus hänen tilanteensa paranee.

    Nyt voi vuokrata käytännössä vain yhdelle seuralle. Jos seura päättää, että sopiva määrä hirvieläimiä on 100 / 1000 ha , ei maanomistaja voi tehdä muuta kuin laittaa pillit pussiin metsätalouden osalta.

    MM:n ehdotuksen mukaisella järjestelyllä, joku muu tulisi taatusti saaliinjaolle ja tilanne paranisi. Kannatan lämpimästi.

     

    MJO

    Tällä hetkellä olisi hedelmällisempää alkaa keskustella huonossa hapessa olevien metsästysseurojen yhdistämiseksi isommiksi kokonaisuuksiksi , jotta toiminnan jatkuvuus turvataan. Olen jo useaan kertaan kysynyt , tarvitaanko pitäjään yhtä seuraa enempää . Sen alaisuudessa voisivat nykyiset hirviporukat jatkaa alaosastoina niin kauan ,kun virtaa riittää ja sulautua sen jälkeen mutkattomasti toisiin seurueisiin , jos yhteinen sävel löytyy. Mikään ei estä laajentamasta yhteistyötä pitäjää laajemmallekin alueelle.

    Tuo johtuu juuri niistä vanhoista jääristä, jotka roikkuvat kaikinkeinoin vanhassa. Tuskin metsänomistajat estävät. Miksi tyytyä pitäjään? Pistetään kerralla koko maa ja kaato luvista luovuttaisiin.

    oksapuu

    Niin…

    Vilkaiskaapa tuonne Agronetin puolelle keskusteluketjuun ”Kaikki peurat pitäisi tappaa”. Tulee ainakin selväksi missä täällä meillä mennään…

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 883)