› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 48 49 50 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 28.4.2018, 18:38

    Metsälehden viime numeron jutussa Luken tutkija Heli Viiri muutoin ansiokkaassa ötökkäjutussa heittää, että ”mo voisivat olla kiinnostuneita rahoittamaan hirvituhojen kattavaa arviointia.”

    Että mitä? Näinkö päin se hirvipolitiikan hoito pitäisi järjestää?!

    oksapuu 28.4.2018, 19:02

    Valkohäntäkauriilta (peuralta) pitää tuo pinta-ala vaatimus ja kaatolupa käytäntö poistaa kokonaan. Noitahan alkaa olemaan jo enemmän kuin jäniksiä…

    Metsäkauriilta nuo on jo poistettu…

    suorittava porras 28.4.2018, 20:08

    Niin… metsäkauriilta pyyntilupakäytäntö on poistettu , mutta kanta kasvaa kohisten.

    Järkevintä olisi yhdistellä seuroja isommiksi kokonaisuuksiksi ja  laajoiksi yhteislupa-alueiksi. Silloin on mahdollista jakaa lupia (=tavoitteita) ja resursseja sinne , missä on tarvetta jo pyyntikauden aikana. Pyyntialueiden pienentäminen palvelee vain itsekkäitä . Sorkkaeläinkanta ei taatusti pienene , jos metsästäjät jakautuvat pienemmiksi kuppikunniksi . Jokainen ylimääräinen metri rajaa lisää kitkaa toimintaa ajatellen. Se on koettu muuallakin , kun metsästyksen piirissä.

    Meillä yli 44000 ha käsittävä yhteislupa- alue koskee sekä hirviä ,että valkohäntäpeuroja. Jokainen seura hakee myös valkohäntäpeuran pyyntilupia , vaikka niitä ei heidän alueellaan esiintyisikään. Pyyntikauden lopulla käyttämättömät luvat ohjataan , sinne , missä on tarvetta. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä toimintamalliin ja tulosta on syntynyt.

    jees h-valta 28.4.2018, 20:18

    Yleinen metsästettävä peurasta pitää tehdä ja nopeasti. Jos edes hiukan saatais karjalaumoja pienemmäksi. Ja talviruokinta pitää ehdoitta lopettaa jo ensi talveksi. Siis KIELTÄÄ!!!

    suorittava porras 28.4.2018, 20:35

    Jos ruokinta loppuu , peurat levittäytyvät sujuvasti uusiin maisemiin ja pyynti käy nykyistä vaikeammaksi . Suurin osa peuroista kaadetaan ruokintapaikan tuntumaan väijymällä. Kun laumat hajaantuvat , voi hyvän kyttäyspaikan köytäminen olla vaikeaa. Eli ojasta allikkoon mennään , jos ruokinta lopetetaan.

    oksapuu 28.4.2018, 20:40

    Höpöä…

    Suorittavan kannattaa muistaa että metsästysoikeus on vain ja ainoastaan maanomistajan oikeus. Tuota oikeutta voidaan käyttää ja vuokrata tarpeen mukaan…

    Valkohäntäkauris on täällä runsaslukuisempi kuin Metsäkauris, turha tuon vieraslajin metsästysoikeutta on pinta-alalla tai pyyntiluvilla rajoittaaa…

    suorittava porras 28.4.2018, 21:02

    Tiedän toki , että metsästysoikeus kuuluu ensisijaisesti maanomistajalle. Moni vain ei sitä halua tai kykene käyttämään ja pahimmillaan estävät muiltakin ko mahdollisuuden. Sorkkaeläinvahingotkaan eivät joidenkin kohdalla paina yhtään , kun tarjoutuu mahdollisuus heitellä kapuloita metsästysseurojen rattaisiin jättämällä maat vuokraamatta metsästyskäyttöön. Jos metsästysalue on kuin tilkkutäkki , voivat metsästykselliset tavoitteet jäädä saavuttamatta. Onneksi kyseessä on vain harrastus. Hikitapit jääkööt työelämän puolelle.

    oksapuu 28.4.2018, 21:17

    Helpottiko?

    Käytännössä jos noita hirvituhoja ei saada kuriin niin on ihan sama irtisanoa koko metsästys-vuokrasopimus. Kyllä tuohon touhuun pitää joku roti saada…

    suorittava porras 28.4.2018, 21:32

    Toki sopparin voi sanoa irti , mutta kannattaa muistaa , että hirvien määrä tuplautuu kolmessa vuodessa , jos alueella ei metsästetä. Vhp lisäntyy aavistuksen hitaammin , mutta varmasti.

    oksapuu 28.4.2018, 21:46

    Täällä meillä…

    Ajetaan nyt sorkkaeläin kolari päivässä, pahimpina  kaksi. Lisääntyyhän ne, varmasti.

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 48 49 50 … 87 88 89