Noissa just olisi haulikko erinomainen kalu.

Väitätkö berza, että muutaman sadan yksilön karhukannalla ei ollut mitään vaikutusta siirtymiseen kaatolupiin pohjautuvaan metsästykseen? Voithan sen tietysti nimetä ns. ”kannanhoidoksi”.

Karhujahtiin minä voin edelleen mennä yksin/kaksin tai seuruein ja koirineen, eikä sitä voi estää yksikään metsästyksenjohtaja tai RHYn ukko yms.  Ihan samoin, kuin lupavapaa metsästyksen aikana. Myönnetyt luvat eivät ole kohdistettu kenellekään metsästäjälle tai seuralle, vaan kaikille halukkaille metsästäjille ja laajalle alueelle. Tietysti pitää olla metsästysoikeus alueelle, kuten kaikessa metsästyksessä.

Tämä ei kuitenkaan toteudu hirvenmetsästyksessä. Jos joku seura ei käytä omia lupia ei käyttämättä jääneitä lupia voi käyttää kukaan ilman luvan haltijan lupaa. Tämä pihtaaminen ei onnistukaan karhunmetsästyksessä ja hyvä niin.

Missähän kohdassa väitän, ettei saalismäärät ole riippuvaisia saaliseläineten määrästä ? Seuruemetsästyksellä tulokset ovat tehokkaampia, kuin yksinäisillä metsästäjillä, etenkin karhunmetsästyksessä ja tämä metsästysmuoto tuli juuri tämän lainmuutoksen ansiosta. Nämä 30 lupaa loppui viimekin syksynä muutamassa päivässä, joita entisellä menetelmällä ei välttämättä olisi saatu loppumaan.

Tämä keskustelu mjo.n kanssa sai alkunsa hänen väitteestään,että vapaa karhunmetsästys loppui  kannanhoidollisista syistä. Vapaan metsästyksen loppuminen hyvin pitkälle oli seurausta erään nimeltä mainitsemattoman eräpoliisin tehokkaasta julkisuuden  ja lehdistön hyväksikäytöstä. Mm erään viikkolehden kannessa oli hänen kuvansa ja alla teksti: minua sylettää vapaa karhunmetsästys. Paljon ikäviä tapahtuikin tämän metsästysmuodon ympärillä ja olisi se varmaan loppunut joskus kumminkin, mutta tämä oli alkusysäys. Karhukanta ja muidenkin surpetojen kanta on 70 luvulta lähtien kasvanut moninkertsiseksi riippumatta paljoakaan metsästyksestä pl susi.Ravinnon määrä ts hirvi lähinnä on pitkälle tämän nousun takana, lisäksi karhu älykkäänä eläimenä on oppinut käyttämään viljaa enenemässä määrin hyväkseen, jolloin pentuekoot on kasvaneet parhaimmillaan viiteen pentuun Mainittakoon että 90 luvulla vapaan metsästyksen aikaan kahden rajapitäjän saalis oli 10-15 karhua vuodessa. Viime vuonna yhteinen lupamäärä oli yli 50. Hirvimetsälle myös voi mennä yksin seurueseen kuuluvana ja jos pinta-ala riittää voi anoa luvan yksinkin, jos näin välttämättä haluaa. Puolestani asia on loppuunkäsitelty.

Satakunnan Kansassa oli taas lievästi sanottuna kertomus ajan pöljyydestä metsämaillamme. Yhden auton matka Huittisista Punkalaitumelle meni lähes kokoajan peuroja laskiessa. Äiti ja tytär olivat ensin varovasti ohittaneet ja laskeneet yhdestä laumasta 17 kpl peuroja. Siitä he sitten innostuivat laskemaan matkalta näkyviin tulevat peurat kun ennenkin olivat äimistelleet hirveitä eläinmääriä. Lopputulos oli 71 kpl ja matka ei aivan ylettömän pitkä ole. Kun Satakunnan Kansasta soitettiin Riistakeskuksen Antti Impolalle tämä vain totesi että suureltahan määrä kuullostaa mutta ei aivan mahdotonta. Mitään muuta sanottavaa ei sitten ollutkaan herra päälliköllä.

Nyt niitä näkee. Täällä lounaassa jo syysviljan oraat ja nurmi vihertävät aurinkoisilla etelärinteillä. Hirviä oli aamulla pellolla kontallaan ja peuralauma vieressä.

Metsästysasetuksen muutos astunee voimaan vappuna, mutta ei se tuo merkittävää apua:

http://mmm.fi/documents/1410837/2042546/Muistio_13.2.2018.pdf/318e7fa3-59a2-49d6-bed2-ca1f14a3c1dc

Pari vuotta sitten nykyinen maa-ja metsätalousministeri ei ollut vielä hallituksen jäsen  ja oli tekemässä hallitukselle aloitetta valkohäntäpeuran metsästyksen pinta-ala vaatimuksen poistamiseksi. Nyt hän on itse hallituksessa vastaavana ministerinä, mutta asiaa ei ole uudessa metsästysasetuksen muutoksessa.

Ovatko kääntötakit  tarjouksessa?

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Documents/TPA_12+2016.pdf