”Hirven ampuminen on ylivoimaisesti helpoin riistalaukaus. Suurin maali ja ammutaan yleensä seisovaan alle 100m etäisyydeltä ja vielä tukea käyttäen. Onnistuisi lähes kaikilta ilman mitään harjoittelua.”

MJO ei ole tainnut olla ottamassa vastaan hirvenammuntakokeita. Valitettavasti suorittajien joukkoon mahtuu henkilöitä , jotka joutuvat pinnistelemään tähän helppoonkin kokeeseen ihan toden teolla. Joillakin ei ”kasetti ” kestä , toisilla yllättävät tekniset ongelmat. Kohdistamaton ase ja mandolinninsoittajan horkka  on syynä useimpiin hylättyihin suorituksiin. Jotkut ampuvat ihan koko rahalla (100€  a´20 €/kierros ) ilman onnistunutta suoritusta.

Vaikka minä ja MJO kykenemme ampuman hyväksytysti karhukoken pystyasennosta ilman tukea , se ei tarkoita , että kaikki  onnistuvat edes helpossa hirvikokeessa. Huteja ammutaan ihan yleisesti. Jos/kun tämä huono laukaus ammutaan metsässä , on kyseessä vakavampi asia.

Keskustelu vaatimuksista osumatarkkuuden suhteen koski viimeisissä kommenteissani valkohäntäpeuraa . Kyseessä on  huomattavasti hirveä vaativampi kohde. Haastetta lisää sekin , että metsästetään usein yksilöä laumasta , jolloin mahdollisen paikkolaukauksen ampuminen juuri oikeaan otukseen  on erityisen haasteellista . Hirvijahdissakin moni kokenutkin kaveri on todennut ammuttuaan kaksoisvasoista toista , että ei sekunnin kuluttua tiennyt kumpaa oli ampunut. Sellaisiakin tilanteita on tullut kohdalle , jossa ampuja väitti ampuneesa vasaa , mutta kanervikossa rojottikin hengettömänä  200 -kiloinen naaras(=emä) . Tarinoita ammutuista ”hyvin kehittyneistä vasoista” (sarvissa lukuisia piikkejä) kuulee tämän tästä.

Näitä taustoja vasten yksikseen metsästely on hyvin arveluttavaa eikä sovi aloittelijalle alkuunkaan. Muutaman vuoden harjoittelujakso kokeneempien seurassa tarvitaan aina.

Varmaan taas syksyn kaatoluvat mitoitetaan näiden uutisten perusteella. Tehdään verotussuositukset ja monet metsästäjätkin ehkä luulevat, että hirvikanta olisi pienentynyt reippaasti, kun niin lehdissä lukee:

http://www.aamuset.fi/uutiset/3866311/Hirvikanta+pienentynyt+koko+maassa

Luken kanta-arviolaskelmat tarkentuvat taannehtivasti, eli tämän vuoden arvio alkaa olla tarkempi muutaman vuoden kuluttua.

Käytetään alla olevan Luken dokumentin (2017) sivun 9 yksinkertaistusta ja tutkitaan mihin suuntaan kanta kehittyy sen mukaan:

”Metsästyskelpoinen hirvikanta olkoon 1000 eläintä ennen tulevaa syksyn metsästyskauden alkua.Kun huomioidaan tyypillinen vasatuotto (61 %) sekä muu poistuma (ts. kuolleisuus; 2,5 %), kasvaa eläinkanta ennen seuraavan syksyn jahtia 1570 eläimeen. 1,57-kertaiseksi.”

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/540654/luke-luobio_67_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

2015
Luken 2018 hirvitietotaulukon mukaan jäävä kanta on 99958, joka on takentunut pari kertaa ylöspäin.

2016
kevään vasonnan jälkeen 1,57 x 99958 = 156 934
jäävä kanta: 156934 vähennettynä syksyn saaliilla 49646 = 107288

2017
kevään vasonnan jälkeen 1,57 x 107288 = 168442
jäävä kanta: 168442 vähennettynä syksyn saaliilla 56581 = 111861

Ei  ole kanta pienentynyt  88500 yksilöön, yli 10%, täysin mahdotonta, vaan kasvaa kohisten.

Riistakeskus on sitä mieltä, että hirvikanta-arvioit tuntuvat ylimitoitetuilta, vaikka ne ne ovat vuodesta toiseen olleet alimitoitettuja ja tarkentuneet myöhemmin 10 000 – 20 000 yksilöä ylöspäin.

”Joskus riistatieto tuottaa tuloksia, jotka eivät ole mieluisia metsästäjille. Kanalintukannat ovat alamaissa, susikanta-arvio tuntuu alimitoitetulta ja hirvikanta-arvio ylimitoitetulta.”

https://www.riistanvuoksijulkaisu.fi/artikkelit/riistatieto/riistatiedon-karkimaa.html

”Ei tuo valtakunnallinen luku hirvien kokonaismäärälle ole niin oleellinen.”

Jos valtakunnassa on 20 000 hirveä enemmän mitä annetaan ymmärtää, niin onhan se oleellista? Sinne se määrä jakautuu eri hirvitalousalueille.

Kun meillä hirvitalousalueella on tavoite  luokkaa  5 / 1000 ha tiheys ja kanta-arvio on 20 % alle todellisen, niitä onkin todellisuudessa 6 / 1000 ha.

Jos tavoitteeksi asetetaan 2,5 ja se saavutetaan, niin todellisuudessa niitä onkin 3, jos kanta-arvioissa on ko virhe.

”…ja monet metsästäjätkin ehkä luulevat, että hirvikanta olisi pienentynyt reippaasti, kun niin lehdissä lukee”

..ja siellä yksi luulee , että ei olisi pienentynyt.

Uskon metsästäjillä olevan riittävä tuntuma tilanteeseen omilla alueillaan. Itse ovat lähettäneet tiedot , joiden pohjalta arviot on tehty. Päiväkohtaisten havaintojen määrän aleneminen ja vasojen suhteellisen osuuden pieneneminen johtavat ajatuksia siihen suuntaan , että hirvikanta on alentunut  .

Sitten tähän ampumatouhuun. ..

Otin keskusteluun kokeneen ampujan ja valmentajan määritelmän siitä , milloin voi olla kohtuullisen varma siitä , että laukaus lähtee juuri oikeaan osoitteeseen . Ampujan painon verran luoteja tauluun vuodessa tarkoittaa n. 10 000 laukausta tai enemmän vuositasolla. Osa metsästäjistä ei ammu edes promillea kyseisestä määrästä .Taitaapa suurimmalla osalla jäädä alle prosentin tasoon. Voi olla , että pakollisten kokeiden välillä ei ammuta laukaustakaan. Koetilaisuus ei ole aseen kohdistustilaisuus . Siellä tekniikan tulee olla kunnossa ja ampujalla riittävä määrä harjoittelua takana , jotta kohteeseen myös osutaan.

Vaikka  ampuminen MJO:n mielestä on helppoa , se ei sitä valitettavasti kaikkien kohdalla ole . Ei riitä , että on halua . Pitää olla myös kykyä.Ihmisen kyky ajatella ja toimia muuttuu metsästystilanteessa . Kohmeiset sormet ja jännityksestä kahtasataa takova sydän pudottavat suorituksen tasoa melkoisesti . Perehtyminen asioihin ja riittävä harjoittelu parantavat tilannetta , mutta huono päivä voi sattua kokeneellekin.

Joku kritisoi metsästysseurojen asettamia koeaikoja tuleville jäsenilleen. Koeaika on tarpeen tulokkaan perehdyttämiseksi lajiin ja metsästysalueisiin . Samalla on mahdollista karsia porukasta pois ne henkilöt , joille metsästys ei ole sopiva harrastus . Uskon maanomistajienkin olevan tyytyväisiä siihen , että heidän maillaan liikkuu vain asiansa osaavia ja tervepäisiä metsästäjiä.

Harjoittelu ei kyllä ole pahitteeksi. Hirven ampuminen metsässä on usein aika paljon vaativampi homma kuin tauluun ampuminen . Ainakin  juoksevaan hirveen ampuminen voi olla vaativa homma vaikka olisi kuntsarit tullutkin hankittua armeijan ammunnoissa.