Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Tämä aihe sisältää 883 vastausta, 74 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, 9 kuukautta sitten jees h-valta toimesta.

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 883)

1 2 3 … 42 43 44 … 87 88 89

Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Lähetetty: 16.10.2015, 20:29
Merkitty: holtiton sorkkaeläinlaidunnus

Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

Tekijä
Anton Chigurh

Teema Metsänhoito

suorittava porras 22.4.2018, 12:00

Tuosta kartasta sen verran , että tiheydet ovat pudonneet noista lukemista vuoden 2017 runsaampien kaatomärien seurauksena . Sen voi käydä toteamassa kyseisen vuoden jäävää kantaa koskevista taulukoista . Tilanne näkyy rhy- kohtaisesti . Samalla voi tarkastella tilanteen kehittymistä ja aaltoilua vuodesta 2000 alkaen.

Vuoden 2011 tilannetta voi pitää jonkinlaisena perälautana metsästäjien ajatusmaailmassa. Tuolloin lupien käyttöasteet tipahtivat yleisesti hirvikannan voimakkaan leikkaamisen seurauksena ja sen jälkeen myös pyyntilupien määrää pudotettiin useiksi vuosiksi. Kannattaa huomata , että lupien käyttöaste alkoi alentuneesta lupamäärästä huolimatta kohota yleisemmin vasta vuodesta 2015 alkaen.

Esimerkiksi Kauhajoella pyyntilupien käyttöaste oli vuonna 2012 alentuneista lupamääristä huolimatta vain 59% Vuonna 2016 lupamäärä oli vain kolmannes (110)vuoden 2011 määrään(300 )verrattuna. Lupien käyttöaste jäi vieläkin 85 prosenttiin. Vasta viime vuonna kaikki tarjolla olleet 160 pyyntilupaa käytettiin.

Metsästäjät ilmoittivat vuonna 2011 alueelle jääneen 126 hirveä. Kyseinen lukema vuoden 2017 metsästyksen jälkeen näyttää olevan jo 367 yksilöä.

Hirvikannan hallitseminen ei siis ole läheskään niin helppo rasti , kun kammarista käsin kuvitellaan.

Planter 22.4.2018, 12:28

Ei se hirvikanta putoa, vaikka kaatomäärä lisääntyy 6000:lla, kun samaan aikaan takaisinpäin-tarkistuslaskenta lisää määrää 10 000:lla.

Alla olevasta kuvasta näkyy, että 2011 jälkeen hirvionnettomuus- ja hirvikantakuvaajat eivät enää seuraa toisiaan. 2017 onnettomuusmäärä oli 2173, eli 2003 tasolla. Hirvimäärien laskennassa on selvästi systemaattinen virhe.

Paikallisen metsästäjän sanomaa:

”Suomalaisen miehen pää alkaa kestää pikkuhiljaa viinaa. Hirvenlihaa se ei kestä vieläkään”

A.Jalkanen 22.4.2018, 13:10

Tuolla jk-kasvatusketjussa oli kysymys ”mitä ihmettä tällä lehtipuulla tehdään”?

Metsämme-messuilla oli paneelikeskustelu aiheesta ”puunkäyttö lisääntyy, kestääkö luonto”. Riippumatta kasvatusmallista, lehtipuita tarvitaan monimuotoisuuden eli siis uhanalaisten lajien turvaamiseen – sekä elävänä että kuolleena, sekä pieniä että isoja. Suuremmat lahopuumäärät haittaavat muokkausta ja puunkorjuuta, joten ne kannattaa keskittää pääosin erityiskohteisiin. Nämä kuten esim. säästöpuuryhmät pitäisi myös merkitä metsäsuunnitelmaan, ettei niitä vahingossa hakata.

Hirviin liittyy huolestuttava ilmiö. Tiedämme että lehtipuut ovat hirvien herkkua. Aiemmin yleiset lehtipuut eivät pääse uudistumaan muualla kuin edellä mainituissa erityiskohteissa, koska ne tulevat joko syödyiksi tai poistetuiksi taimikonhoidoissa. Metsämme-messuilla selvisi että biologitkin ovat heränneet huomaamaan, että monimuotoisuudelle tärkeä haapa ei enää pysty runsaan hirvikannan vuoksi uudistumaan – suojelualueillakaan!

Gla 22.4.2018, 13:15

Sudet ei kuitenkaan köyliössä saa valkohäntäpeuroja kuriin eli susia ei ole tarpeeksi. Idässä peuroja on vähemmän.

Hiven pyytämisen vapauttamista minäkään en koe ratkaisuksi. Se on työtä, jossa ryhmäkuria ylläpidetään suorittavan ajattelutavalla.

jees h-valta 22.4.2018, 20:12

Gla, ei ole ihme, niistä susistahan tulisi liikkumiskelvottomia pösilöitä jos ne kaikki vasatkin yrittäisi syödä. Kun sapuskaa on vain hirveästi liikaa. Oli muistaakseni jollain seuralla yli tuhat kaatolupaa viime jahtikauteen. On siinäkin savottaa piisannut.

MaalaisSeppo 23.4.2018, 08:58

Valkohäntäpeurojen määrään auttaisi metsästyksen vapauttaminen. Saunan nurkalta 50 m:n päästä menee valkohäntäkauriiden polku, jossa niitä kulkee jonossa. Helppo siitä olisi paisti napata saunanlämmutyksen lomassa.

Timppa 23.4.2018, 09:57

Annelille vastaisin, että varmasti niitä lehtipuita tarvitaan sen monimuotoisuuden ylläpitämiseen, mutta rajansa siinäkin. Kuten tuolla toisessa ketjussa kirjoitin, niin jatkuvan kasvatuksen metsissämme oli aikanaan lehtipuuta n. 30 %. Kun koivuilla oli tukkiprosentti 21 ja haavalla 0, niin kovin suuriin lehtipuumääriin ei kyllä kannata pyrkiä. Eipä näytetä pyrkivän ainakaan kaikissa FSC-metsissäkään omien havaintojeni mukaan.

Haavan pienet vesat maistuvat erinomaisesti niin hirville kuin karhuillekin. Viimeisen 10 vuoden aikana on meillä haavan osuus ollut n. 1,7 % hakkuumääristä. Jossain vaiheessa tulee kyllä pienenemään juuri tuon syönnin takia.

suorittava porras 23.4.2018, 11:49

Mikäs estää Seppoa osallistumasta peurajahtiin. Metsästyskortti , ase ja kohtalainen ampumataito antaa siihen mahdollisuuden. Sen jälkeen voi alkaa värkkäillä hakemusta paikallisen seuran jäseneksi . Maamomistajalla on tässäkin suhteessa ”etuajo-oikeus”. Seuruemuotoisen toiminnan etuna on se ,että peuroja kaatamaan voi kutsua myös muita inmokkaita , jos oma pakastin täyttyy liiaksi tai oma innostus hiipuu. Myös tilanteissa , joissa saalis poistuukin ampumisyrityksen jälkeen yllättävästi metsän kätköihin , on seurueen muiden jäsenten apu enemmän , kun tarpeen.

Niiden , joilta metsästyskortti ja vermeet puuttuvat , on nyt hyvä hetki ruveta niitä hankkimaan tulevaa jahtikautta varten. Ne toimet vievät aikaa useamman kuukauden.

Uusia innokkaita voimia tarvitaan , sillä viimeisimmän tiedon mukaan valkohäntäpeuroja on jo 98 000 kappaletta…siis enemmän , kuin hirviä ja vielä huomattavasti pienemmällä alueella.

Metsuri motokuski 23.4.2018, 12:02

Mites olisi susien siirtoistutus itä-suomesta pahimmille peura-alueille ? Olisiko siitä ratkaisu asiaan ?

Tuossa oli hyvä elokuva aiheesta: https://areena.yle.fi/1-665964

A.Jalkanen 23.4.2018, 12:21

En näe ratkaisua susissa enkä metsästäjämäärän lisäyksessäkään, koska maaseudun väki vähenee ja kaupunkilaisilla on muut harrastukset. Ainoa kestävä ratkaisu on alentaa hirvieläinkantoja määrätietoisesti. Nopeimmin tämä tapahtuu, kun vähennetään naaraiden suhteellista osuutta kannasta.