Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Tämä aihe sisältää 883 vastausta, 74 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, 9 kuukautta sitten jees h-valta toimesta.

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 883)

1 2 3 … 39 40 41 … 87 88 89

Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Lähetetty: 16.10.2015, 20:29
Merkitty: holtiton sorkkaeläinlaidunnus

Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

Tekijä
Anton Chigurh

Teema Metsänhoito

MJO 18.4.2018, 20:46

Suorittava jaksaa Jauhaa samaa liitum laarumia. Nuo 3 vuoden päätökset kuopataan yhdellä nuijan kopautuksella. Jollei näissä olosuhteissa ei päästä, niin olosuhteet muokataan sellaisiksi että päästään. Valta pois metsästäjäorganisaatioilta. Silloin löytyy niitä metsästäjiä, joita kiinnostaa kannan pudotus.

vapise Suorittava, aika ajaa ohitse.

Korpituvan Taneli 18.4.2018, 22:40

Suorittava todistaa viesti viestin jälkeen että se että meillä on liikaa hirviä on nimenomaan metsästäjien tietoinen päätös.

Terveisin: Korpituvan Taneli

jees h-valta 19.4.2018, 07:06

Onhan se kyllä aika outoa jos vähenevä metsästäjäkunta ei malta luopua isosta hirvikannasta millään. Kun jakajia on vähemmän niin ostaako ne vähempi porukka lisää arkkupakastimia että saadaan muhkeampi lihapotti pakkaseen? Vai mikä ihme tässä oikein on ideana?

MJO 19.4.2018, 08:33

Silloin jesse saa seuraavanakin vuonna pakastimen täyteen vähällä työmäärällä.

Suorittavan viestissä näkyykin se olennainen, mikä lehti jutussa tulikin ilmi. Metsästys organisaatioiden toimesta ylisuuresta kannasta on tehty ns. uusi normaali kanta.

Gla 20.4.2018, 09:02

Mahtaakohan muualla Suomessa toimivat millään tavalla käsittää valkohäntäpeuraongelmaa. Juuri tipahti sähköpostiin Luken tieto, jonka mukaan otuksia on pahimmilla alueilla jo yli 50 kpl/1000 ha.

Luvussa ei ole pilkkuvirhettä ja sen kyllä metsässä olevien polkujen määrän perusteella huomaa.

https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2018/04/Valkohantapeurakanta-talvella-2017-2018.pdf

Luke: ”Laji on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä ja talviruokinnasta.”

Miksi joku vielä pitää talviruokintaa tarpeellisena? Mitä tuollainen lauma aiheuttaa metsätalouden lisäksi luontoarvoille ja alkuperäiseen lajistoon kuuluville peuroille? Tai punkkien määrälle ja niiden levittämille sairauksille? Entä epäsuorat vaikutukset, kun koivun kasvatuksesta ei voi edes haaveilla?

Luke: ”Luonnonvarakeskus tuottaa riista- ja kalakantojen kestävän säätelyn edellyttämät kanta-arviot, ennusteet kantojen tilasta sekä säätelyn edellyttämät saalistilastot.”

Yhtä tarpeellista on puhua valkohäntäpeurojen kohdalla kestävästä säätelystä kuin hyttysten kohdalla. Täysi vapautus ko. lajin metsästykselle ilman minkäänlaisia kaatolupia ja ruokintakielto on minun lääkkeet. Jollei riitä, tapporahat käyttöön. Sitten nähdään, joutaako metsästäjiä kettu- ja susijahdista peurojen kimppuun.

Terveisiä Anne Kalmarille, jos Anneli messuilla edustajan tapaat.

A.Jalkanen 20.4.2018, 10:09

Kiitos Gla kartasta. On hirmuista: vhp:n talvikanta on yhtä suuri kuin hirven ja oleellisesti pienemmällä alueella. Vien terveiset perille.

Planter 20.4.2018, 11:13

Pahempiakin vhp tihentymiä on. Olin eräässä alle 1000 ha saaressa kaatamassa tuttavan mökin pihapuita. Kertoi, että syksyllä saareen oli saatu 50 valkohäntäpeuran kaatolupaa, mutta ei kanta vaan pienene. Pihan istutukset oli suojattu verkoilla, mutta peurat olivat talvella näköjään kaataneet verkot ja istutukset oli syöty. Jopa ikivihreät tuijat oli kaluttu puhtaaksi niin ylös kuin yltää.

Osa saaresta on kallioita, joilta ei löydy mitään syötävää, joten mökkien pihoilla käydään syömässä.

Timppa 20.4.2018, 14:29

Kannattaa muuten muistaa sekin, että peuratkin ovat punkkien väli-isäntiä ja siten lisäävät borrelioosiriskiä.

Metsuri motokuski 20.4.2018, 14:40

Kyllä tuo valkohantäpeura on jossain alueilla Lounais- suomessa melkoinen riesa. Kaatolupamäärät ovat hirmuisia mutta siitä huolimatta kanta kasvaa. Ammulehdessä joskus oli tuollainen juttu:

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/peuroja-on-enemman-kuin-vuosikymmeniin-pelkastaan-lempaalan-vesilahden-alueella-elaa-tuhansia-peuroja-200201500/

Korpituvan Taneli 20.4.2018, 14:44

Valkohäntäpeura pitäisi vieraslajina poistaa Suomen luonnosta kokonaan.

Kaikenlainen villieläinten ruokinta pitäisi kieltää. Ehkä nyt hirvien nuolukivet vois sallia, kun niillä ohjataan hirviä pois maanteisuolan parista. No joo, tietysti tavalliset lintulaudat vois olla sallittuja.

Terveisin: Korpituvan Taneli